keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Haaste

Heippa!
Löysin tämän haasteen Nebustanista, ja näin yövuoron ratoksi ajattelin vastailla kysymyksiin.

Lempiharrastuksesi (jos bloggaamista ei lasketa)?
Mulla ei oikeastaan ole moneen vuoteen ollut varsinaista harrastusta. Nuorempana oon ratsastanut ja tanssinut salsaa, mutta nyt aikuisena kaikki on oikeastaan jäänyt syystä tai toisesta. Tykkään tosi paljon laskettelusta, mutta eipä sitäkään voi oikein harrastukseksi kutsia. Tällä hetkellä lempiharrastukseni onkin siis varmaan Netflix.....

Jos olisit ruoka-annos, mikä se olisi ja miksi?
Kanapasta, ehdottomasti. Ja ihan vain siksi että se on mun lempiruoka ja varmaan myös useimmiten syöty ruoka. 

Paras piirteesi isosiskona?
Tässä oli ilmeisesti alunperin kysymyksenä paras piirre äitinä/kummitätinä, mutta voin nyt yrittää vastata molempiin. Parasta piirrettä isosiskona pitäisi oikeastaan varmaan kysyä mun pikkusiskolta, mutta haluan ainakin kuvitella olevani sellainen luotettava ja kiva hengailukaveri, joka on aina valmis auttamaan jos apua tarvitaan. Yleensä siskon kanssa vietetään aikaa sohvalla maaten ja syöden :D ja kummitätinä olen vielä aika tuore, mutta haluaisin oikeastaan olla kummitytön kasvaessa samanlainen luotettava ja kiva hengailukaveri kuin mitä olen siskonakin :D Odotan innolla kaikkia kivoja juttuja mitä päästään tulevina vuosina yhdessä tekemään!

Jos saisit kokonaan vapaan viikonlopun, mitä tekisit?
Viime aikoina vapaat viikonloput on menneet aika pitkälti Helsingin yöelämässä, krhhm. Sen lisäksi vapaapäivät kuluvat usein siivotessa ja muissa tylsissä jutuissa mitä en työputkien aikana ehdi/jaksa tehdä.

Mitä haluaisit vielä opiskella?
Tällä hetkellä eniten kiinnostaa markkinointi tai muu liiketalouteen liittyvä, mutta ajatus siitä että olisin valmistuessa melkein 30-vuotias kauhistuttaa hieman.

Salainen taitosi?
Tämä nyt ei ole varsinaisesti salainen taito, mutta unkarin kielen jonkinlainen osaaminen on ainakin täällä Suomessa suht eksoottista. 

Oletko syys-, talvi-, kevät vai kesäihminen?
Kesäihminen! Tykkään kaikista vuodenajoista ja olen aina yhden kauden lopussa valmis siirtymään seuraavaan, esim nyt odotan lunta ja pakkasta innolla.

Seuraava itsellesi suunnittelema isompi hankinta?
Lentoliput Uuteen-Seelantiin! Jos niitä ei lasketa niin sitten ei oikeastaan taida olla muuta suurta suunnitelmissa.

Turvavaate, johon pukeudut kun et keksi mitä laittaisit päällesi?
Musta pitkä neulepaita (ja leggingsit). Kyseinen paita alkaa tosin olla jo niin nukkainen että uuden hankinta taitaa olla pian edessä.

Milloin aloitat jouluvalmistelut?
Kohta! Itse joulun vietän vanhempieni luona, mutta ajattelin silti koristella kotini joulukuntoon :) olen lähdössä Sannea moikkaamaan Amsterdamiin joulukuun alussa, ja ajattelin sitä ennen laittaa joulusisustuksen kuntoon.

Sellasta! Kuullaan taas :)

lauantai 10. lokakuuta 2015

recap: kesä- ja heinäkuu

Kesäkuussa...

...aloitin uudessa työssä viikon kestävällä teoriakurssilla, josta siirryttiin suoraan actioniin nopealla tahdilla. Aikaiset aamut ja pitkät päivät tulivat tutuiksi ja sillä tiellä tässä edelleen ollaan



...syntyi pieni kummityttö :)



...kävin Länsi-Suomessa kyläilemässä kesäkuun puolessa välissä (enkä olekaan sen jälkeen poistunut pääkaupunkiseudulta Porvoota pidemmälle)




Kotimatkalla



 ...vietin kaupunkijuhannuksen





...täytin 25 vuotta, jonka kunniaksi saatiin pari aurinkoista ja lämmintä päivää






Heinäkuussa...

...kävin tutustumassa veneilyn maailmaan ja tulevaisuuden haavelistalla onkin nykyään oman veneen omistaminen :D




...vietettiin ristiäisiä


...odotin edelleen kesän alkamista

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

recap: huhti- & toukokuu

Huhtikuussa..

..remontoitiin





..muutin

Kuten naamasta näkyy niin muuttaminen (ja remppaaminen.........) ei kuulu ihan mun top 10 lempipuuhiin :D

Eka yö uudessa kodissa! Aluksi Teddyä jännitti hirveästi naapureista kuuluvat äänet ja se mm. pissasi verhoon sillä aikaa kun kävin suihkussa, mutta parissa päivässä se tottui uuteen ympäristöön.

Aika ennen keittiönpöytää.


 ..vietin kauan ja hartaasti odotettua Suomivappua (ensimmäinen sitten vuoden 2011!)




Toukokuussa..

.. tiivistettynä: vietin viimeistä vapaata kuukautta ennen uuden työn alkua

Hengailtiin uudessa kodissa.


Sisustin.


Seikkailtiin uudessa naapurustossa. Tämän kuvan oon lähettänyt kaverille tekstillä "oon jossain pellolla ja pyykkivuoro alkaa 20 min päästä".

Istutettiin yhdessä kukkia.


Iloittiin kesän alkamisesta, tosin sehän ei ikinä lähtenyt kunnolla käyntiin.. Oli monta kertaa ikävä Budapestin helteitä!


Värjäsin hiukset kahden vuoden tauon jälkeen. Uusi elämä vaatii uudet hiukset :)

Stay tuned!

sunnuntai 16. elokuuta 2015

Liebster Award

Noniin! Kärsin ilmeisesti jonkinlaisesta writer's blockista, joten kun Sanni haastoi minut mukaan Liebster Awardiin niin osallistun oikein mielelläni. Blogia seuranneet varmaan tietävätkin, että tykkään aina muutenkin vastailla kaikenlaisiin kyselyihin ja haasteisiin.

Liebster Awardin ideana on uusien ja tuoreiden blogien löytäminen ja se, että pienemmätkin blogit saisivat näkyvyyttä. Liebster Award annetaan bloggaajalta bloggaajalle.

Säännöt:
1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä nimitetyille.



1) Mitkä ovat top 3 maat/paikat, joihin voisit palata yhä uudelleen?
Liikaa miettimättä: Italia, Budapest, Brasilia.
2) Millaista musiikkia kuuntelet matkalla vai kuunteletko ollenkaan?
Matkalla kuuntelen musiikkia lähinnä lennon aikana. Tosin silloinkin musiikki lähinnä auttaa mua vain blokkaamaan ulkopuoliset äänet pois ja nukahtamaan helpommin.. Kuuntelen samaa musiikkia kuin aina muulloinkin, eli sekalaisesti poppia, rokkia, rn'b:tä ja reggaetonia.
3) Kenelle lähetät postikortin reissusta?
Vanhemmilleni.

4) Mitkä ovat parhaat reissukengät?
Oon vasta viime vuosina alkanut kiinnittää huomiota kenkien mukavuuteen, eikä pelkästään ulkonäköön, mutta siltikin reissussa jaloista löytyy useimmiten jotkut perustennarit vaan. Sen jälkeen kun taannoisella Milanon ja Rooman reissulla jaloissa oli enemmän rakkoja kuin tervettä ihoa, opin vihdoin sen että ballerinat/varvastossut/ohutpohjaiset sandaalit EIVÄT ole se paras kenkävalinta jos on paljon kävelyä luvassa.
5) Jos saisit lukea vain yhtä kirjaa loppuelämäsi, mikä tämä kirja olisi?
Aaaa. Ekana mieleen tuli Diana Gabaldonin Muukalainen.
6) Mikä on paras ravintolakokemuksesi?
Siis oon niin kulinaristin vastakohta kuin olla voi. Maailmassa on joku prosenttimäärä ihmisiä, joiden makuaisti on jotenkin herkempi kuin muilla ja oon diagnosoinut itseni tähän ryhmään kuuluvaksi :D en tykkää ruoasta joka maistuu liian makealta, suolaiselta, tuliselta tai muuten vaan voimakkaalta, eli toisin sanoen tykkään mauttomasta ruoasta. Paras ravintolakokemus liittyy siis varmaan enemmänkin tunnelmaan ja seuraan, kuin itse ruokaan. Mulle ei nyt jostain syystä tule mitään yksittäistä ravintolakokemusta mieleen, mutta voin kuvailla tunnelmaa: kuuma kesäilta, ulkona on jo pimeää, istutaan ulkona terassilla, ympärillä on paljon ihmisiä ja ehkä jotain livemusiikkia, hyvää ruokaa ja juomaa :)


7) Matkustatko mieluummin yksin vai jonkun kanssa? Miksi?
Jonkun kanssa, koska jaettu ilo on paras ilo. Matkalla syntyy aina inside-läppää ja saattaa käydä kaikenlaisia kommelluksia, joita on parasta muistella vielä pitkään reissun jälkeen. Lisäksi olen matkustaessani todella joustava suunnitelmien tekemisessä, enkä ole vielä tähän mennessä matkustanut kenenkään kanssa jonka kanssa olisi mennyt sukset millään tavalla ristiin, vaan päin vastoin, yhdessä matkustaminen on aina vain lujittanut ihmissuhteitani :)
8) Mikä on jännin sinulle reissussa sattunut juttu?
Varmaankin keskellä yötä Unkarin maaseudulla pienen pienellä poliisiasemalla vietetyt viisi tuntia..


9) Mikä on omasta mielestäsi paras matkakuvasi?
Mulla ei oo koneella mitään kuvia tallella, ikävä kyllä. Facebookissakaan ei näkynyt olevan jemmassa mitään erityisen onnistunutta reissukuvaa, joten se paras on varmaan vielä ottamatta!
10) Millainen olisi unelmiesi matka Euroopassa?
Viikko Lontoossa, viikko Pariisissa, viikko Barcelonassa, viikko Ateenassa ja kuukausi reissaten Italiassa. Näin niin kuin lonkalta heitettynä.
11) Heräät aamulla ovikellon soittoon. Sinulle kerrotaan, että olet voittanut viikon matkan ja lähtö on heti. Aikaa pakata on kymmenen minuuttia. Et tiedä määränpäätä tai matkan kestoa, mitä pakkaat mukaasi?
No, kesää kun eletään niin heittelisin varmaan laukkuun shortseja ja toppeja (tosin toisella puolella maapalloa on nyt talvi..), hammasharjan ja muita hygieniatarvikkeita, passi ja lompakko olis myös varmaan ihan jees. Kännykkä ja laturi vielä mukaan niin eiköhän näillä jo jotenkin pärjäisi :D



Mulla oli mielessä pari blogia jotka olisin halunnut haastaa, mutta huomasin sitten että he olivatkin jo osallistuneet tähän haasteeseen. Ehdin kuitenkin jo keksiä omat kysymykseni, jätän ne nyt tähän loppuun jos joku haluaa oma-aloitteisesti osallistua haasteeseen :D vastauksia saa myös jättää kommenttiboksiinkin!


Kysymykset:
1. Mihin panostat matkalla eniten: majoitus, syöminen, shoppailu vai joku muu?
2. Suunnitteletko matkalla ohjelman joka päivälle vai menetkö fiiliksen mukaan?
3. Paikka, jota et suosittele kenellekään?
4. Kenen kanssa on parasta matkustaa?
5. Onko sinulla lentämiseen liittyviä traditioita tai tavaroita, joita ilman et pärjää lennolla?
6. Kaupunki tai maa, jossa haluaisit joskus vielä asua?
7. Kuvaatko matkalla kännykällä vai oikealla kameralla?
8. Ikimuistoisin matka?
9. Rajaton budjetti: minne matkustaisit seuraavaksi?
10. Oletko kokeillut Airbnb-majoitusta (tai vastaavaa)? Jos olet, mitä mieltä olit? Jos et, aiotko joskus kokeilla?
11. Kun etsit matkalla hyviä ruokapaikkoja tai muita käymisen arvoisia kohteita, käytätkö apuna perinteisiä matkaoppaita, internetiä (blogit/keskustelupalstat/matkailusivustot) vai kysytkö ehkä suosituksia paikallisilta?

 kuvat: weheartit.com

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

all a bit too much

Hei, onkohan siellä enää ketään?

Olen jo pitkään miettinyt blogin elvyttämistä ja tuntui että NYT on se hetki. Ensinnäkin, pahoittelut yllättävästä katoamistempusta - tuntui vain että elämässä on nyt liikaa kaikkea, menetinhän syksyllä samaan syssyyn työni, kotini ja oikeastaan koko silloisen elämäni. Olin syksyllä (ja edelleen) aika sekaisin kaikesta ja yritin parhaani mukaan saada palapelin palasia taas kasaan, ja blogi tuntui vaan jotenkin ylikuormittavalta ja oma jaksaminen ei sen päivittämiseen riittänyt. Ei sillä, että päivitettävää olisi juuri ollutkaan.

Nyt kuitenkin alkaa taas näkyä valoa tunnelin päässä: olen muuttanut omaan kotiin pari viikkoa sitten ja uudet työtkin alkavat pian. Halusin tulla kertomaan mitä minulle kuuluu ja mitä olen tässä hiljaiselon aikana tehnyt, mutta nyt kun asiaa mietin niin en oikeastaan ole tehnyt juurikaan mitään :D Olen hakenut töitä ja asuntoa ja käytännössä vain odottanut. Odottanut sitä että saan elämän taas käyntiin ja pois tästä kamalasta välitilasta, odottanut että saan taas alkaa suunnittelemaan tulevaisuutta ja odottanut että tunnen taas oloni omaksi itsekseni.

Yleisesti ottaen tulevaisuus alkaa taas näyttää ihan hyvältä - olen tosi innoissani kesästä, mulla on ystävänä samassa elämäntilanteessa oleva partner in crime jonka kanssa olemme tehneet jos jonkinlaisia suunnitelmia. Täytän kesäkuun lopussa 25 vuotta, mikä alkuvuodesta aiheutti mulle suurta ahdistusta (koska en koe millään tasolla olevani elämässäni siinä pisteessä kuin olisin kuvitellut olevani tässä iässä), mutta sitten päätin että otetaan ilo irti tuosta väistämättömästä ikääntymisestä ja aionkin juhlistaa merkkipäivää pitkän kaavan mukaan. Lisäksi lähiviikkoina maailmaan saapuu rakkaan ystäväni ensimmäinen lapsi, joka on myös mun ensimmäinen kummilapsi ♥ Mitäs muuta kerrottavaa mulla olikaan? Elelen tosiaan Teddyn kanssa, joka on edelleen oma hyperaktiivinen ihastuttava itsensä. On sekin pieneksi koiraksi kyllä joutunut sopeutumaan moneen muutokseen.

Uusi työni tulee olemaan rankka, mutta olen tosi innoissani päästessäni taas oppimaan paljon uutta ja tapaamaan uusia ihmisiä ja haastamaan itseäni. Tarkkaa aloituspäivää mulla ei ole tiedossa, olen tässä nyt jo lähemmäs pari kuukautta ollut tietoinen että työpaikka mua odottaa, mutta ulkomailla asumisen vuoksi olen joutunut nyt byrokratian rattaisiin ja odottelen tässä nyt että erinäiset lupa-asiat järjestyvät.

Budapestiin mulla on ihan hirveä ikävä, vietin siellä pari viikkoa tammikuussa mutta kesällä haluaisin myös päästä sinne käymään. Haaveilen helteestä, puistoista, Fröccsteraszista ja oikeastaan koko Budapestin yöelämästä, ihmisvilinästä, unkarin kielestä (jonka pelkään kokonaan unohtavani), ravintoloista ja koko Budapestin energiasta. Olen todella tyytyväinen alueeseen jolla nyt asun, mutta onhan tämä Suomi nyt aika kuollut paikka jos ihan totta puhutaan.. tosin suomen kielen puhuminen on mulle edelleen jokapäiväinen ilon aihe, vaikka aivoni kylläkin toimivat vielä osittain englanniksi. 

Menetin äskettäin kaikki tietokoneelle tallennetut kuvani viimeiseltä kolmelta vuodelta, mikä oli ihan järkyttävä pettymys, mutta oma moka toki. Vaihdoin myös puhelinta vuoden alussa eli puhelimen kuvatkaan eivät ikävä kyllä säästyneet, joten tästä taitaa nyt tulla tämän blogin historian ensimmäinen (?) kuvaton postaus. Mulla on ollut muutenkin ihan järkyttävän huono tuuri oikeastaan ihan kaiken suhteen, mutta tuntuu että nyt vihdoin sekin alkaa kääntä paremmaksi :D

Nähtäväksi jää kuinka säännöllisesti blogi tulee päivittymään. Mulle itselleni kirjoittaminen on tärkeä harrastus ja blogi toimii kätevänä päiväkirjana, joten toivottavasti keksin tänne tikusta asiaa edes silloin tällön :)

lauantai 8. marraskuuta 2014

Istanbul osa 2

Ja tässä toinen ja viimeinen Istanbul-postaus. Mulla oli matkalta yhteensä 300 kuvaa, joista koitin kovasti karsia, mutta silti niistä varmaan 100kpl päätyi tähän postaukseen.. Enjoy!

Torstaina päästiin vihdoin niiden nähtävyyksien ja turistijuttujen pariin. Edellisenä päivänä ilma oli ollut harmaa mutta ihan lämmin, torstaina sitten satoikin kaatamalla vettä aamusta iltaan. Olisi siis ollut parempi tutkia kaupunkia keskiviikkona ja shoppailla sitten torstaina, mutta minkäs teet. 

Lähdettiin joskus kymmenen maissa Hakanin kanssa taksilla kohti Suurta basaaria, jossa olisin näin jälkikäteen ajateltuna voinut viettää paljon enemmänkin aikaa. Se oli koko matkalta eniten sellainen istanbulmainen juttu mitä olin etukäteen ajatellut näkeväni. Meillä oli kuitenkin monta paikkaa nähtävänä ja rajallisesti aikaa, joten jatkettiin matkaa sieltä aika pian. Seuraava etappi oli Sininen moskeija, jossa oli tietenkin just silloin rukousaika menossa, joten käytiin sitten Hagia Sofiassa ensin. Sinne oli piitkä jono, joka tosin onneksi eteni nopeasti. 









Taustalla Hagia Sofia






Hagia Sofiasta tultuamme Sininen moskeija avasi sopivasti ovensa vierailijoille. En ollut etukäteen selvittänyt kyseisistä paikoista juurikaan mitään, enkä osaa niistä oikein nytkään sanoa mitään järkevää, mutta olivathan ne vaikuttavan näköisiä. 


Sininen moskeija aka Sultanahmetin moskeija







Mulle tulee aina jotenkin vähän epäkorrekti olo jos käyn turistina jossain kirkossa/moskeijassa, jossa on ihan tavallisia ihmisiä oikeasti rukoilemassa. Tässä kuvassa näkyy moskeijan keskellä oleva ryhmä pikkupoikia, oletan että he olivat ehkä koraanikoulussa?


Tässä vaiheessa mulla oli molemmat kengät ihan litimärät, sairaan kylmä ja hermo mennyt totaalisesti mua päin koko ajan törmäileviin ihmisiin. Taas näin jälkeenpäin ajateltuna tässä vaiheessa olisi ollut hyvä käydä vaikka jossain kahvilla vähän lämmittelemässä ja keräämässä energiaa, mutta jatkettiin kuitenkin matkaa Topkapin palatsille. Siellä oli pahimmat turistiryysät mitä koko matkan aikana näin, ja yhdistettynä mun omaan kurjaan olotilaan halusin sieltä oikeastaan vain pois mahdollisimman nopeasti :D Kierreltiin siellä kuitenkin varmaan tunnin verran ja sitten pitikin taas jatkaa matkaa. Meidän aikaraja johtui siis siitä, että neljän maissa iltapäivällä alkaa hurjat liikenneruuhkat, joiden aikana oli ilmeisesti turha kuvitella saavansa kyytiä takaisin Ataköyhin. Eli tähdättiin siis siihen, että neljän maissa ollaan valmiita lähtemään takaisin kotia kohti, mikä oli musta vähän kurjaa sillä se tarkoitti että monta hyvää tuntia jäi käyttämättä Istanbulin tutkimiseen. Mutta ei mahtanut mitään, ei toki haluttu jäädä keskustaan jumiinkaan.




Topkapin palatsin sisäpihaa. Tuolla oli jokaisessa huoneessa esillä kaikkea mielenkiintosta, kuten vanhoja aseita ja pukuja ja timantteja. Mun surkimus-kamera ei vaan mitenkään riittänyt ottamaan kunnon kuvia huoneiden hämärässä valaistuksessa, joten tässä olivat nyt kaikki Topkapin kuvat.

Mä olin koko ajan vinkunut että tahdon matkustaa julkisella liikenteellä ja nähdä oikeaa istanbulilaista elämää, sillä taksin tai auton kyydistä mä ainakaan en jotenkin saa mitään käsitystä paikoista. Tämä harras toiveeni onneksi toteutui, sillä Topkapilta siirryttiin Taksim-aukiolle ratikan ja sellaisen tunnelijunan (funicular) avulla. Taksimilla tuuli ihan jumalattomasti ja mainitaan nyt vielä, että sade ei tosiaan ollut sekunniksikaan lakannut koko päivänä :D Tsempattiin kuitenkin vielä sen verran, että käveltiin Istiklal-katua pitkin ja etsiskeltiin jotain kivaa istuskelupaikkaa. Ostin pari pikkujuttua Gratis-nimisestä kaupasta, joita on joka kulmassa ja joissa myydään kaikenlaista kauneus&terveys&hygienia-juttua, samantyylinen siis kuin Budapestin lempikauppani D&M. Tuolla kyseisessä Gratiksessa oli eräs henkilökunnan jäsen, jonka työ oli ilmeisesti huutaa ovelta kadulle että "meillä monia tuotteita -50%" uudestaan ja uudestaan, raukka parka :D

Ratikkalippu olikin tuollainen poletti


Taksim-aukio


Istiklal-katu


Kello alkoi olla tässä vaiheessa jo niin paljon, että päätettiin suosiolla lähteä kotiin ja syödä ja lämmitellä sitten siellä. Mun julkiseen liikenteeseen tutustuminen sai jatkoa, sillä matkattiin Istiköy-kaupunginosaan dolmus-bussilla. Ne ovat siis yksityisiä minibusseja, jotka kulkevat kahden pisteen väliä ja matkustajat voivat matkan varrella jäädä pois missä vain. Mietin miten tuollainen konsepti toimisi Suomessa, kaikki matkustajat joutuisivat varmaan aina istumaan kyydissä päätepysäkille asti kun kukaan ei kehtaisi alkaa huutelemaan että tahtoisi jäädä nyt pois :D Tuohon mennessä olin nähnyt Istanbulista vain lähinnä nähtävyyksiä ympäröivät alueet ja perus kerrostalolähiön, jossa majoituimme, mutta paikka johon dolmus meidät jätti Istiköyssa oli tosi kivanoloinen pikkukeskusta. Pääsin myös käymään Migroksessa eli paikallisessa ruokakaupassa, mikä oli mun toinen toive julkisen liikenteen testaamisen jälkeen :D Istiköysta hurautettiin vielä taksilla kämpille.


Maisemia dolmuksen kyydistä

Illalla oli tarkoitus lähteä vielä ulos syömään, mutta mä nukahdin vahingossa ja kun heräsin niin muut taas olivat väsyneitä ja oli taas jo niin myöhä, että tilattiin vaan ruokaa kotiin.

Turkkilainen pizza eli pide

Perjantaina aamulla mentiin Hakanin kanssa satamaan, josta otettiin lautta Bosporinsalmen yli Bostonciin. (Bostonci kuuluisi kirjoittaa oikeasti "turkkilaisella iillä", joka on mulle ihan mahdoton äänne lausua jostain syystä :D) Etukäteen olin nähnyt mielessäni kuinka olen siellä laivan kannella ja ihastelen Istanbulia, mutta ensinnäkään koko lautalta ei päässyt ulos ja toisekseen vettähän siellä edelleen satoi. Tyydyin sitten katselemaan maisemia vesipisaroiden välistä ikkunan läpi :D Ihan siitä Bostoncin lauttasataman vierestä alkaa (tai päättyy) kuuluisa Bağdat-katu, joka oli meidän perjantaipäivän kohde. Siellä oli vieri vieressä kaikenmaailman merkkiliikkeitä ja muutamia vähän edullisempiakin. Tuo alue on nimeltään Kadiköy ja se oli mun mielestä ilmapiiriltään jotenkin tosi eurooppalainen (vaikka Aasian puolella onkin hehheh) ja aika fancy.

Syötiin satamassa aamupalaksi gözlemet. Siellä myös hengaili muutama kissa ihan muina miehinä.









Käveltiin Bağdat-katua pitkin ja pysähdyttiin monissa kaupoissa - kotiin tosin palattiin tyhjin käsin. Käytiin syömässä ja vesisadekin lakkasi jossain vaiheessa. Käveltiin Istanbulin hammaslääketieteelliselle asti, josta käännyttiin merelle päin ja käveltiin rantaa pitkin takaisin. Ehdittiin sopivasti satamaan lautan lähtiessä ja taidettiin molemmat torkahtaa suunnilleen heti kun lautta lähti liikkeelle.









Ravintolassa mun selän takana oli tuollaisia puuhalkoja, joihin ihmiset olivat kirjoittaneet nimiään. Mekin kirjoitettiin omamme, papukaijamerkki sille joka ne tuolta bongaa!








Istanbulissa oli aika paljon kulkukoiria- ja kissoja, mutta ne eivät olleet yhtään sellaisia nälkiintyneitä reppanoita kuin jossain Kreikassa tai Espanjassa.

Maissa otettiin taksi läheiseen Ataköy Plus -ostoskeskukseen, jossa käytiin taas supermarketissa tutkimassa turkkilaisia tuotteita (en tiedä miksi musta on niin hauska käydä ulkomailla ruokakaupassa) jonka jälkeen lähdettiin syömään. Ravintolassa tavattiin A, joka oli tulossa suoraan töistä.


Tiesin tietenkin, ettei Turkissa tarjoilla possua vaan nakit ja makkaratkin on tehty naudasta, ja olin niitä aiemmin maistanutkin, mutta silti unohdin sen kun tuon hotdogin tilasin :D

 Lähdettiin kaikki yhdessä siitä sitten kotiin, missä mä menin suoraan sänkyyn päiväunille jotta jaksaisin illan riennot. Heräsin joskus iltayhdeksän maissa ja pikkuhiljaa alettiin valmistautua uloslähtöön, tässä vaiheessa mua harmitti hirveästi etten ollut yhtään tajunnut ottaa mukaan mitään Halloween-asusteita :D

Joskus yhden maissa lähdettiin Taksimille päin ja tavattiin A:n ystäviä Kloster-nimisellä klubilla. Se paikka ei kyllä mua ainakaan vakuuttanut, musiikki oli ihan hirveän kovalla (bassot jumputti niin että oikeasti kuvittelen saavani rytmihäiriön), paikka oli pieni ja ahdas ja live-esiintyjät lauloi jotain tosi kummallista musiikkia. Tunnelma onneksi kohosi ja mulla ainakin oli ihan hauska ilta loppujen lopuksi. Illalta mulla ei onneksi ikävä kyllä ole yhtään kuvaa tämän selfien lisäksi.


Joskus viiden maissa tuumattiin että mun lennon lähtöön on kolmisen tuntia, joten voisi olla hyvä aika lähteä kotiin ja näin tehtiin. Kävin vain vaihtamassa vaatteet ja hakemassa matkatavarat ja lähdettiin siitä suoraan lentokentälle Hakanin kanssa. Olin taas jostain syystä kuvitellut että passintarkastuksessa ja muissa turvatarkastuksissa kestäisi jotenkin tosi kauan ja tästä syystä mulla oli kentällä ihan hirveästi luppoaikaa, mikä ei siinä väsymyksen tilassa ollut mikään positiivinen juttu :D Onneksi sitten loppujen lopuksi pääsin koneeseen istumaan (menin pokkana vaan business classin mukana koneeseen, koska en kertakaikkiaan pysynyt enää hereillä) ja nukahdin heti kun pääsin omalle paikalleni.

Oli kaiken kaikkiaan tosi kiva reissu, vaikkakaan ei jotenkin yhtään sellainen kuin olin odottanut. Tosiaan se Istanbulin koko löi mut ihan ällikällä, ensi kerralla haluan ehdottomasti majoittua jossain lähempänä kaikkia pääkallopaikkoja. Matkan kesto olisi myös voinut olla noin kymmenen kertaa pidempi, tuntuu että näin nyt ihan vain pikkiriikkisen pintaraapaisun koko kaupungista. Myös se hitsin sade olisi voinut valita jonkun toisen päivän tullakseen! Huomasin, että heti mun lähdön jälkeen Istanbuliin tuli aurinkoiset kelit, niinpä tietenkin.. Joka tapauksessa sain nyt toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni ja pääsin Istanbuliin, lisäksi oli tietenkin ihanaa nähdä Hakan :) Tekee kyllä ehdottomasti mieli matkustaa Istanbuliin vielä uudestaan!