tiistai 26. helmikuuta 2013

tiistai

Eilen minä aloitin kielikurssin. Etsin sopivaa kurssia pitkään, nimittäin suurin osa oli joko jo alkanut tai sitten toimivat koulumaisesti eli tunnit pidetään päiväsaikaan (jolloin mä oon siis töissä (yleensä)). Pari viikkoa sitten löysin sopivan kurssin, joka pidetään kahdesti viikossa 90 minuuttia kerrallaan yhteensä kymmenen viikon ajan. Koulu on Budassa eli toispual jokkee, mutta metrolla ja ratikalla kulkien matka kotiovelta koululle kestää vaan 20 minuuttia eli ei paha.
Ruokakaupassa, ostoskassina vedettävä laukku t. Laura 22v
Minä tänään, uusi huivi ja bad hair day
Opiskelin unkaria sen 5 kuukautta mitä olin täällä viime vuonna, mutta koska silloin ei ollut suunnitelmana jäädä tänne pidemmäksi aikaa niin eipä kielen opiskeluunkaan löytynyt motivaatiota. Plus että mun mielestä unkari on vaikeaa, olkoon kuinka suomen sukulaiskieli. Aakkosista lähtien kaikki on ihan erilaista kuin muissa kielissä mitä puhun/ymmärrän (eli ne perinteiset suomi, englanti + ruotsi). Esimerkiksi kirjain s lausutaan sh, c taas lausutaan ts, sz on tavallinen s.. Kaikista vaikein äänne mulle on varmaan gy, jonka lausumista en osaa edes kuvailla :D Tietysti tämä äänne löytyy sitten monista perusjutuista kuten 'mitä kuuluu' (hogy vagy) ja 'mikä on nimesi' (hogy hivnak). 

Viime vuoden unkarinopinnoista mulle jäi käytännössä käteen numerot 1-10, perustervehdykset ja sekalaisia yksittäisiä sanoja. Niinpä päätin mennä ihan kiltisti aloittelijoiden kurssille, mikä eilisen tunnin perusteella oli oikea päätös. Meidän ryhmässä on mun lisäksi 5 muuta opiskelijaa: 2 amerikkalaista tyttöä, yksi israelilais-unkarilainen ja yksi saksalainen tyttö ja brasilialainen poika. Etukäteen ajattelin jostain syystä että muut opiskelijat on todennäkösesti keski-ikäisiä, mutta totuus oli toinen ja arvioisin että kaikki ryhmässä on alle kolmikymppisiä. Ei sillä että mulla olis ollut mitään keski-ikäisiä ryhmäläisiä vastaan, mutta uusia ystäviä ajatellen mulla on varmaan enemmän yhteistä omanikäisten tyyppien kanssa :)

Tunnit on maanantaisin ja keskiviikkoisin ja teinkin äsken kotiläksyt huomiselle tunnille. Eilen käytiin läpi ihan perusjuttuja eli itsensä esittelyä, numerot, eri ammatteja ja eri persoonapronomineja. Kaikki oli vielä muistissa viime vuodelta, mutta kertaus on opintojen äiti ja niin edelleen.

Pyörähdin tänään Vaci utcalla asioilla ja kylläpä oli tyhjän näköistä! Turistisesongin aikaan tää aukio on ihan täynnä ihmisiä ja terasseja ja katutaitelijoita ja vaikka mitä
Autiota on..
Muita kuulumisia on että mun puhelin ei toimi enkä oo vielä saanut aikaseksi vierailla T-Mobilella valittamassa asiasta, pitäs kyllä mennä pian. Puhelut ja tekstarit ei toimi kumpaankaan suuntaan, eikä myöskään internet. Ärsyttävää.

Tänään käytiin koiraystävän kanssa kävelemässä Margit-saarella koska oli niin kaunis ilma, aurinkoista ja +10 :) Tällä kertaa en mainitse mitään siitä k:lla alkavan vuodenajan saapumisesta, etten huomenna taas herää lumisateeseen.. Margitilla oli noin 20 kertaa enemmän ihmisiä kuin pari viikkoa sitten kun käytiin siellä räntäsateessa, mutta hyvin sinne mahduttiin muiden lenkkeilijöiden ja koiranulkoiluttajien mukaan. Mulla ei ollut edes puhelinta mukana (turha kantaa toimimatonta puhelinta), joten tälläkään kertaa ei ole luvassa kuvia sieltä saarelta josta aina jauhan :D ens kerralla sit!

Aikaisemmin tänään tein ensimmäistä kertaa ikinä täytettyjä paprikoita ja lopputulos on - vaikka itse sanonkin - ihan mahtava!! Harmi vaan että Hakan on kipeenä nii en voi jakaa tätä kulinaristista onnistumista kenenkään kanssa :D 

Äsken katsoin Ihollan eilisen jakson ja nyt odottelen täniltaisen jakson ilmestymistä nettiin - ylivoimaisesti paras suomalainen tv-sarja ikinä. Ehkä vois myös vielä yhden paprikan syödä..


Tämän hetken tunnelma

perjantai 22. helmikuuta 2013

torstai 21. helmikuuta 2013

here comes the sun

Tänään täällä paistaa aurinko! Eilenkin tosin paistoi aamupäivällä, mutta sit tuli äkillinen 15 minuutin älytön lumisade ja sen jälkeen loppupäivä olikin taas harmaata. Mutta tänään tosiaan tuntuu että kevät tuoksuu jo ilmassa :)

Kotikulmilta
Tennarikelit! Keväthän ei tosin ala ennen kuin saa nahkatakin päälle, ja siihen on vielä ihan liian kylmä
Koirakosmetiikkaa

Kävin aamulla pyörähtämässä töissä ja sen jälkeen lähdin asioille. Oon saanu päähäni että haluan ostaa repun, koska reppu on cool ja kätevä. Viimeks oon käyttäny reppua kasiluokalla, mut nyt oon ilmeisesti selvinnyt niistä pissisaikojen Eastpak-traumoista kun reppu alkaa taas näyttää hyvältä. En kuitenkaan löydä mistään mitään kivoja! Haluisin semmosen simppelin mustan tai ruskeen nahkasen, mutta ei oo tullut vastaan vaikka oon kiertäny jo kahessa ostoskeskuksessa etsimässä. 

Jatkoin repunmetsästystä tänään ja otin kohteeksi jättimäisen vaatekaupan Skálan, joka sijaitsee vastapäätä mun entistä kämppää. Skála on ollu pieni mysteeri mulle viime vuodesta asti, koska en osaa hahmottaa minkä "tasoinen" liike se on, eli että onko se lähempänä Tarjoustaloa vai Stockmannia. No joo, ehdottomasti enemmän Tarjoustalon tyyppinen noista kahdesta.. Mut haluisin tietää mitä esimerkiksi paikalliset mun ikäiset tytöt aattelee Skálasta, onks siellä tosi noloo shoppailla vai ei. Mullehan sille ei tosin oo mitään väliä, koska oon ulkomaalainen ja en muutenkaan tajua mistään mitään :D Skálassa kaikki tuotteet on melko halpoja, ja laatu vaihtelee. Ostin sieltä viime vuonna lenkkarit ja lompakon, lenkkarit hajos samantien mut lompakko mulla on edelleen jokapäiväisessä käytössä. Joka tapauksessa, en löytäny reppua vaikka aattelin että no täältä viimeistään sen löydän :(

Tuolla mä asuin ennen! Punaruskea ovi oli mun kotiovi :)
Skálan tarjontaa





Skálasta menin maksamaan nettilaskun. Täällä Unkarissa elellään vielä tyytyväisenä ajassa ennen nettipankkeja (tämä on liioittelua) ja laskut maksetaan raahautumalla lähimpään isoon postitoimistoon. Yritin maksaa ks. laskun netissä, mutta Danske Bankin nettipankki ei hyväksynyt unkarilaista tilinumeroa/viitenumeroa. Postiin siis! Siellä sitten seisotaan jonossa muiden laskunmaksajien kanssa ja isketään käteistä pöytään. En tiedä pystyiskö laskuja maksaa netissä jos olis unkarilainen pankkitili, se selvinnee myöhemmin.

Nyugati palýaudvar - läntinen rautatieasema
Teréz körút eli yksi pääkaduista
Jonotusta postissa
Postista suuntasin Westend-ostoskeskukseen reppua etsimään ja löysin samalla vähän muutakin.. Kaupoissa on jo hirveesti kaikkia söpöjä pastellivärejä, mutta mun mielentila on kuitenkin edelleen talvinen, enkä oo valmis siirtymään kevätvaatteisiin :D Monissa kaupoissa oli alennuksia sesongin vaihtumisen takia, mikä on tietty aina positiivinen juttu.


Kaulahuivi, oli niin halpa että oli pakko ostaa 
Näistä en osannut päättää minkä värin otan niin otin molemmat 
Oon  jo pitkään hypistelly tälläsiä silkki/sifonki/tms paitoja, ja vaikka ne ei ehkä oo ihan mun tyyliä niin nyt sitten menin ja ostin
Kotimatkalla pysähdyin uudessa Lidlissä, joka on avattu mun entiselle kotikadulle, Skálan viereen. Huraa!! Ei siellä ihan samoja tuotteita ollut kuin Suomen Lidleissä (esim. vadelmalimu puuttui), mutta melkein :) Lidlin löytyminen korvas ehdottomasti reputtomuudesta johtuvan harmituksen!

Että voi ihminen tulla onnelliseksi niinkin pienestä asiasta kuin tutusta ruokakaupasta :)
 Nyt oon kotona ja tänään ajattelin vihdoin tarttua härkää sarvista ja korjata mun opinnäytetyön, niin saisin sen lähetettyä viimeiseen arviointiin. Illaksi ei oo suunnitelmia, mutta mulla on huomenna vapaapäivä eli viikonlopun vietto on jo alkanut, jee :)

perjantai 15. helmikuuta 2013

koirajuttuja ja muuta

Mun päivät työharjoittelussa on edelleenkin melkosen lyhyitä joten vapaa-aikaa on riittänyt yllin kyllin pilvin pimein. Aika vaan tuppaa käymään vähän pitkäks, kun Hakan on koulussa iltaan asti, ulkona sataa joka päivä vettä ja ei huvita tuhlata rahoja shoppailuunkaan (paitsi ehkä vähän). Onneks mulla on täällä koirakaveri Loca, joka on adhd reipas 1-vuotias jackrussellinterrieri. Locan kanssa seikkaillaan päivisin ympäri Budapestia, otetaan kolmen tunnin torkkuja sohvalla ja opetellaan uusia temppuja (tähän mennessä on mennyt jakeluun "kierrä" ja "etsi", huraa).

Lempparinukkumapaikka, tosin kielletty sellainen
Loca ja uudet kupit
Koiriin suhtaudutaan täällä (mun kokemuksen mukaan) vähän eri lailla kun Suomessa. Suuri osa koirista on esim niin hyvin koulutettuja, että omistajat pitää niitä huoletta vapaana kaupungin keskustassakin. Mulla on tosin omat epäilyni unkarilaisten koirankoulutusmetodeista, mutta eipä mennä nyt siihen. Koiria kohtaan ollaan erittäin ystävällisiä ja kiinnostuneita, monet haluaa tulla rapsuttamaan ja kyselemään kaikenlaista, ihan aikuiset ihmiset siis eikä pelkästään lapset. Budapestilaisilla on ulkona liikkuessaan yleensä naamalla se sama yrmeä ilme kuin suomalaisillakin, mutta Locan kanssa kävellessä näkyy hymyjä lähes kaikkien vastaantulijoiden kasvoilla :) Ehkä se johtuu vaan kyseisen koiran söpöydestä, en tiedä millaisen vastaanoton joku pelottavamman näköinen koira sit sais.. Oon myös kehittänyt teorian (tästäkin), että täällä asuu paljon koirarakkaita ihmisiä, joilla ei kuitenkaan oo mahdollisuutta ottaa omaa koiraa ja siitä syystä ne ilahtuu niin paljon muiden koirista :D

Tapasimme jättiläiskissan
Onni on kurakelit..not
Kaupunki itsessään ei sitten taas mun mielestä oo koiralle sopiva ympäristö, täällä on aika likaista ja kaduilla näkyy usein lasinsiruja ja muuta roskaa. Liikennettä on paljon, kadut on kapeita ja koirapuistot on ihan luokattomia. Oon käyny kahessa lähialueen koirapuistossa ja molemmat oli vaan lähinnä aidattu ankea hiekkakenttä täynnä kakkaa. Jos jaksaa lähteä vähän kauemmas niin löytyy ihan kivoja isoja tavallisia puistoja, joissa koiraa voi pitää huoletta vapaana. Näissä paikoissa ongelmana on sit vaan ne kaikki miljoona muuta koiranulkoiluttajaa sun muuta lenkkeilijää jotka siellä pyörii.

Joo, se niistä eläinasioista. Tällä viikolla Hakan osti Gastro Cardin, jolla saa -50% alennusta monista kivoista ravintoloista kuten T.G.I Fridays'ista :) alkuviikosta käytiinkin sit ulkona syömässä, keskiviikkona ja torstaina lojuttiin vaan kotona. Lauran koekeittiössä on taas kokeiltu milloin minkäkin ruokalajin kokkaamista huonoin tuloksin, mutta tästä syytän unkarilaisia, mulle tuntemattomia, raaka-aineita. Leivoin myös korvapuusteja (jotka söin yhtä lukuunottamatta yksin) ja juustokakkua jotka molemmat meni melko nappiin. Päätin siis tulevaisuudessa jättää kunnianhimoiset ruoanlaittoyritykset väliin ja pysyä leipomisessa, jos tekee keittiössä mieli jotain hääräillä. 

Alkuviikosta sato vähän lunta, tänään on ollut taas +7


Uudet bikinit mulla olikin just hakusessa
Ainiin, sain muuten ekan oman postin tänne :) Päivää ennen kun lähin Suomesta, mun pankkikortti lakkas toimimasta ja tilasin uuden tänne, ja se nyt sitten saapui. Täytyy myöntää että puolittain odotin kortin katoavan jonnekin Unkarin postilaitoksen uumeniin.. Toinen positiivisesti yllättänyt asia on unkarilaisten englanninkielentaito! En oo ihan varma että onko kielitaidon taso kasvanut mystisesti sen puolen vuoden aikana mitä olin Suomessa, vai oonko suurennellut päässäni sitä kielitaidon puutetta.. Anyway, en oo vielä kertaakaan törmännyt totaaliseen kielimuuriin, vaan päinvastoin, oon saanut kaikki asiani helposti hoidettua ja jutellut vielä niitä näitä päälle :) Joka kerta kun unkarilaiselta kysyy että puhutko englantia, vastaus on "yes, little", mutta todellisuudessa kielitaitoa löytyy enemmän kuin tarpeeksi.. Onkohan tää sitten sitä suomalaisillekin tuttua vaatimattomuutta :)

Ystävänpäiväviinit
Eipä mulla muuta, tänään lähetään ulos, joten pitää tässä alkaa pikkuhiljaa valmistautua!

Ps. Ilmeisesti en käytä enää kameraa ollenkaan vaan nämäkin kaikki kuvat on puhelimella otettuja. Pahoittelut huonosta laadusta, ostan paremman puhelimen kunhan rikastun

tiistai 5. helmikuuta 2013

koti

Mulla on nyt sellanen kirjotusflow päällä että naputtelenpa kämppäpostauksen tästä samantien! Me asutaan Budapestin downtownissa, täydellisellä paikalla uudehkossa rakennuksessa. Tää kämppä on kolmio ja ihan suhtkoht hyvässä kunnossa. Huonoja puolia on vähäinen (olematon) säilytystila, sijainti kaupungin vilkkaimman baarikadun vieressä (voidaan lukea myös hyväksi puoleksi) ja minimaalinen keittiö. Kaiken kaikkiaan ei kuitenkaan valittamista, ilolla täällä asun :) Tää alue ja nimenomaan tämä rakennus on todella haluttu paikka asua, mutta kuitenkin Budapestin hintatasosta johtuen maksetaan tästä vähintään puolet vähemmän kuin vastaavasta vaikka Helsingin keskustassa.

Näkymä ulko-ovelta katsottuna. Toi takana vasemmalla oleva ovi on "pikkuhuone", joka toimii vieras-/opiskeluhuoneena ja ennen kaikkea varastona, ja on tällä hetkellä sellasen kaaoksen vallassa etten sitä nyt kuvannut ollenkaan.
Keittiö, vai onko oikee termi keittokomero.. Tuolla on kaksikin ihmistä liikaa
Vihaan tota sohvan väriä ja päällystä, saa nähdä mitä sille keksi(tää)n
Takana olevista ovista vasen on ulko-ovi ja suoraan edessä oleva on vessa. Kuten näkyy, eteistä ei oo ollenkaan. Makuuhuoneen ovi on ulko-ovea vastapäätä.
Tohvelit hyllyssä Locan ulottumattomissa :D
Makkari
Kylppäri nro 2 ja vaatekaapit, huomatkaa yläoikealla toteutettua mahtavaa suunnittelutyötä ilmastointilaitteen paikan suhteen
Kukkuu!
Amme :)
"Mitä sä teet?"

hyvin menee!

Elämä alkaa asettua täällä Budapestissa ja ajattelin tulla nyt ihan ajan kanssa kertoilemaan viime aikojen kuulumisia :)  

Eli opinnäytetyö valmistui loppujen lopuksi kokonaisen päivän ennen (omaa asettamaani) deadlinea, jee! Vaikka sen kirjoitinkin muutamassa viikossa, voin ainakin loppuseminaarin kommenttien perusteella odottaa ihan hyvää arviointia (kunhan saan viimeiset korjaukset tehtyä), mikä tietysti on erittäin kiva juttu. Varsinaisena tavoitteenahan mulla oli vaan saada se tehtyä valmiiksi..

Tän projektin kun olin saanu alta pois, pystyin oikeesti alkaa valmistautumaan Budapestiin lähtöön ja vihdoin iski tajuntaan se että täällä tulee taas vietettyä vähintään viisi kuukautta ja mahdollisesti pidempäänkin. Viimeiset päivät meni taas ihan hujauksessa ohi, lähtöä edeltävänä päivänä olin mm. siellä opinnäytetyön loppuseminaarisssa, siivoamassa entistä kämppää ja perheen kanssa syömässä ulkona. 

Viime keskiviikkoaamuna matkasin Tukholman kautta tänne Budskiin. Nukuin molemmat lennot ja perille saapuessa olo oli vähän sekava, mutta taksissa matkalla kotia kohti aloin heräillä ja orientoitua siihen että täällä sitä nyt ollaan! Budapest oli yhtä masentavan harmaa kuin viime vuoden tammikuussa kun tulin tänne ihka ensimmäistä kertaa, mutta tällä kerralla oli ihan eri fiilikset. Tuttu kaupunki, joka on kyllä ainakin mut voittanut puolelleen pienestä ankeudesta huolimattakin :D

Maisemakuva jostain Tukholma-Budapest -väliltä
Nää päivät tässä tänne tulon jälkeen on menny tekemättä oikeestaan yhtään mitään. Oon järjestelly tavaroitani paikoilleen, pidettiin siivouspäivä, käytiin Ikeassa (!!), hankin unkarilaisen puhelinliittymän ja perjantaina pyörähdettiin vähän yöelämässäkin. Eilen maanantaina Hakan lähti minilomalle kotiinsa ja ollaan Locan kanssa nyt tyttöjen kesken pitämässä taloa pystyssä.

Torstaina T.G.I Friday'sissa
Rohkea pikku seikkalija ja sydänheijastin
Lenkkimaastot.. En kyllä suosittele koiran hankkimista kenellekään kaupungin keskustassa asuvalle. Tässä kuvassa muuten kulminoituu tää tällä hetkellä vallitseva HARMAUS. EIpä täällä lämpöasteillekaan pääse hurraamaan, siinä nollan molemmin puolin pyörii ja lisäks melkein joka päivä sataa.

Tänään mulla oli työharjoittelun ensimmäinen päivä, jota jännitin etukäteen PALJON. Ei tullu paljon viime yönä nukuttua, mutta ihan turhaan taas stressasin, as always :D Tänään vaan juteltiin pomon kanssa kaikennäköstä, kuten että mitä tuun tekemään ja tehtiin kierros hostellissa. En muuten ookaan tainnu täällä edes mainita, että teen siis työharjottelun yritykselle, johon kuuluu kaksi hostellia ja loma-asuntoja. Toinen niistä hostelleista sijaitsee tässä samassa rakennuksessa missä asutaan, eipä vois paljoo lyhyempi työmatka olla!

Eka työpäivä, iiks! Jos olisin muotibloggaaja, 99% mun asukuvista tulis otettua tossa hississä. Tän kuvan perusteella on varmaan ihan hyvä etten oo muotibloggaaja.
 Nyt helmikuussa ollaan matkailusesongin ulkopuolella, ja hostellitkin ovat  tyhjillään, ja tästä syystä esim tällä viikolla teen vain 2h/päivä töitä. Pehmeä lasku sopii mulle paremmin kuin hyvin, niin ehdin rauhassa opetella kaiken tarvittavan. Maaliskuussa turisteja alkaa pikku hiljaa saapua enemmän ja enemmän ja huhtikuussa alkaa sit varsinainen sesonki joka jatkuu syksyyn saakka. Näihin aikoihin munkin vastuualueet kasvaa, ja tuun olemaan vastuussa muun muassa toisen hostellin varaussysteemistä ja toimin uusien matkapakettien testaajana :D Eli käytännössä siis kun vaikka joku Tonavan risteilyjä järjestävä firma ehdottaa hostellille yhteistyötä, mä oon se henkilö joka menee koeristeilylle ja raportoin siitä sitten eteenpäin esimiehelle että oliko hyvä vai huono reissu. Näiden lisäks teen tavallisia hostellin töitä eli oon respassa ja sen semmosta, siivous ei (onneks) kuulu mun tehtäviin. Kaiken kaikkiaan tuntuu että multa odotetaan paljon ja tulevat työtehtävät vaikuttaa sopivan haastavilta ja oon tosi innoissani :)

Tälle keväälle ei työharjottelun lisäks oikeen muita suunnitelmia ole. Viime vuonnahan reissasin vaikka missä, mutta tällä kertaa tää Budapestin elämä on melko lailla arkisempaa. Haluaisin tosin pääsiäisenä käydä jossain kaupunkilomalla, mutta saa nähdä miten onnistuu kun pitää sovittaa yhteen mun työt, Hakanin opiskelut, löytää Localle hoitopaikka ja niin edelleen. Muutenkaan en voi tällä kertaa elellä täällä sellasessa ulkomaalaisten kuplassa, vaan työnkin puolesta mun pitää olla kartalla mitä tässä maassa tapahtuu, mikä ei varmasti oo pahitteeksi :D

Semmosia kuulumisia tällä kertaa! 

Ps. Tässä vielä pari kuvaa juuri tältä hetkeltä, kyhjötin tässä sohvalla kirjottamassa niin hänen piti ehdottomasti päästä kainaloon :) Loca on maailman läheisyydenkaipuisin koira, sen pitää koko ajan olla ihan kylki kyljessä kiinni ja jos liikun kämpässä johonkin on se aina takuuvarmasti kannoilla seuraamassa että mitä nyt tapahtuu. Yöllä sen lempipaikka on mönkiä peiton alle viereen nukkumaan, tai oikeestaan sillä ei oo lupaa tulla sänkyyn, mutta annoin sille nyt tällä viikolla erikoisluvan tulla viereen kun Hakan ei oo täällä :D