perjantai 2. toukokuuta 2014

arkistojen aarteita

Heelloouu,

oon nyt reilu viikon ollut takaisin täällä Budapestissa, en vaan oo ehtinyt blogin ääreen kunnolla. Kuulumisia kirjoittelen viikonloppuna, mutta nyt ensin vähän erilainen postaus tähän väliin.

Päädyin yksi ilta lueskelemaan mun vanhoja Facebook-päivityksiä, ja itseasiassa innostuinkin muistelemaan menneitä niin paljon että selasin koko aikajanan loppuun asti eli joulukuuhun 2008.
Naureskelin monille jutuille ihan vedet silmissä, menneisyyden Laura on ollut hauska tyyppi! Oon viime aikoina vähän pohtinut koko Facebookista eroamista, mutta nyt kun löysin nuo kaikki muistot mm. opiskeluajoilta niin en voi missään nimessä poistaa tiliäni :D 

Suurin osa noista vanhoista päivityksistä tosin sisältää melko julkaisukelvotonta materiaalia tai sitten inside-huumoria, joten ne jääköön sinne Facebookin kätköihin, mutta täällä ajattelin julkaista päivityksiä liittyen vaihto-opiskeluaikoihin, alkaen siitä kun sain ekaa kertaa kuulla että mut on hyväksytty tänne Unkariin :)

Keväällä 2011 kun tiedot vaihtokohteista saapuivat olin itse lomalla Ateenassa. Olin tosi helpottunut saadessani tietää että pääsen edes johonkin, vaikkei Budapest ykköstoiveeni ollutkaan (ykkösenä oli Dublin).



Ennen syksyä en oikeastaan tehnyt juuri mitään vaihtoon liittyviä juttuja, paitsi tutkin tietysti tulevaa asuinkaupunkia Googlen avulla. Syksyllä sitten alkoivat kaikki paperihommat ja lukujärjestyksen teko, mikä vei hirveästi aikaa ja oli täysin turhaa, sillä vaihtokoulussani oli kahden ekan viikon aikana mahdollisuus vierailla kaikilla kiinnostavilla kursseilla ja sitten valita niistä itselleen sopivat. Tässä vaiheessa olin aika pettynyt ja turhautunut oman kouluni tarjoamaan apuun kaikissa hakemuksien täytöissä ja muissa käytännön asioissa, sillä ilmeisesti minua ennen kukaan Porvoon Haaga-Heliasta ei ollut ollut tuolla Budapest Business Schoolissa vaihdossa. Tästä syystä vaihtokoordinaattori oli käytännössä yhtä pihalla kaikesta kuin minäkin ja sain ratkoa itse kaikki ongelmani.

Asunnon Budapestissa löysin paikallisen yliopistoni vaihtokoordinaattorin kautta, joka lähetti meille kaikille tuleville vaihtareille sähköpostilla muutamia luotettavien asunnonvälittäjien yhteystietoja. Katsoin sitten netistä noita tarjolla olevia kämppiä/huoneita, ja taisin valita omani halvimman vuokran perusteella, ellen väärin muista :D Tässä kohtaa ehkä vähän hötkyilin, mutta toisaalta en halunnut jäädä tyhjän päällekään tai joutua paniikissa viime hetkinä ottamaan vastaan vaan jonkun vapaan kämpän. Ei siinä asunnossa tosin sinänsä mitään vikaa ollut (paitsi kämppikset haha), sijainti oli täydellinen ja hintakaan ei tosiaan päätä huimannut. Jälkeenpäin olen tosin tajunnut että paikallisessa hintatasossa maksoin kyllä pikku huoneestani iiiiiihan liikaa, mutta niin meitä ulkomaalaisia täällä helposti huijataan :D Toisaalta vuokraemäntäni olivat hurjan ystävällisiä ja avuliaita, lähtöpäivänäni toinen heistä tuli vielä kämpille hyvästelemään mut ja sanoi että olin ollut ihan super nice to deal with :)

Pahoittelut tuosta sensuroidusta kirosanasta, toi kommentti oli vaan niin hauska etten voinut jättää sitä pois!

Pian koittikin jo tammikuu ja oli aika lähteä matkaan, tässä vaiheessa tuntui että aika oli kulkenut ihan älytöntä vauhtia siitä kun sain silloin Ateenassa kuulla päässeeni Budapestiin. Mua jännitti niin paljon etten nukkunut kuin tunnin lähtöä edeltävänä yönä ja olin koko ekan päivän aika sekaisin täällä.


Tuosta päivityksestä eteenpäin Facebookin arkistoista löytyykin sitten lähinnä kuvia bileistä, bileistä ja bileistä. Päivitysten kieli myös muuttui englanniksi.


Blogia pitkään lukeneet tietävätkin jo että vaihtariaikoina oltiin erottamattomia hollantilaisen Sannen kanssa, jonka kanssa päätettiin lähteä tulevalla kevätlomalla jonnekkin reissuun, ja kohteeksi valikoitui Madrid. Mukaan lähtivät myös saksalaiset Erika ja Thomas ja neliosainen Madrid-postausten sarja alkaa tästä. Ollaan Sannen kanssa vieläkin yhteyksissä, mutta jutellaan toooosi harvoin enää.Thomas oli Sannen jälkeen mun tokaks paras ystävä täällä ja hänenkin kanssaan ollaan vielä tekemisissä toisinaan, mutta suurimpaan osaan vaihtarikavereista yhteydet ovat katkenneet kokonaan.


Sitten tulikin jo kuukausi Budapestissa täyteen. Noi 5 kuukautta jotka täällä silloin vietin menivät oikeastaan tosi hitaasti, vaikka toisin voisi luulla :D Sitä tekemistä varmaan oli vaan niin paljon, että koko kokemus tuntui lähinnä kymmeneltä vuodelta. Olin ennen lähtöä lukenut ulkomaille muutosta kaikenlaisia juttuja, ja koko ajan odotin että milloin se kuherruskuukausi-vaihe loppuu ja kylmä arki alkaa, mutta sitä hetkeä ei oikeastaan koskaan tullutkaan. Ehkä viisi kuukautta on sitten kuitenkin niin lyhyt aika, ja myöskin Unkarin kulttuuri on mun mielestä samankaltainen kuin Suomessakin. Paluushokki oli tosin aika rankka, sain ihan fyysisiä oireitakin yli kuukaudeksi iho-ongelmien muodossa (kasvoihin, tottakai).


Juhlimassa jaksettiin käydä edelleen..



Varsinainen syy miksi tänne tulin oli kuitenkin opiskelu, vaikkei sitä olisi mun elämää katsoessa varmaan helposti uskonut. Toi koulu BBS on vaan ehkä maailman rennoin (ainakin vaihtareille), en kokenut joutuneeni tekemään käytännössä yhtään töitä (yhtä 20-sivuista esseetä lukuunottamatta), ja silti sain parhaita arvosanoja kaikista kurssistani. Loppukokeita ei oikeastaan ollut, paitsi unkarin ja maantiedon kurssilla, muuten arvosana määräytyi juurikin esseen tai esitelmän perusteella (tai sen oletko ollut tarpeeksi usein paikalla). Opintopisteitäkin kertyi enemmän kuin normaalisti Suomessa yhdessä lukukaudessa. Ainoastaan haastavaa oli selviytyä tiistai-aamuisin unkarin tunnille, sillä maanantai-iltahan oli Morrison's 2 -ilta.. :D Harmaita hiuksia aiheutti myös koulun tapa hoitaa käytännön asioita, tunteja peruttiin tuosta noin vain ilman mitään ilmoituksia ja kukaan ei ikinä tiennyt mistään mitään.


Toukokuussa suuntasin Milanoon ja Roomaan Millan kanssa. Italia-postaukset löytyvät täältä ja täältä


Ehkä yksi mieleenpainuvimmista reissuista ikinä oli Romanian matka, odotin sitä paljon ja se oli kaikinpuolin tosi erilainen matka kuin mikään muu. Romania-jutskat löytyypi täältä. Mulle kolme ulkomaanmatkaa viidessä kuukaudessa on aika paljon, mutta sen mahdollisti ennen kaikkea Unkarin sijainti täällä melkein-Keski-Euroopassa ja Unkarin hintataso, jonka vuoksi pystyi opiskelubudjetistakin säästämään rahaa matkailuun. 
En ole muuten tainnut täällä ennen Erasmus-vaihtareiden saamista opintotuista ja muista puhuakaan.. Eli siis tuen määrä riippuu kohdemaasta ja mä sain silloin suunnilleen saman opintotuen kuin Suomessakin, eli vajaat 500e/kk ja lisäksi Erasmus-raha joka oli tonnin könttäsumma. Tosta siis tulee kuukaudelle n.700e, jolla kyllä täällä ainakin eleli oikein mainiosti. Joissain maissa Erasmus-tuen saa kahdessa osassa, jonkun osan ennen vaihtoa ja sitten loput vaihdon jälkeen opintopisteitä vastaan, mikä on kyllä hyvä systeemi sekin.

(Ei muuten löydetty niitä vampyyreja, nyyh.)

Kesäkuun alussa koulu loppui ja mulla oli täällä vielä kuukausi aikaa ennen kotiinpaluuta. Se viimeinen kuukausi sujui lähinnä juhlien ja hengaillen, ja sitten loppukuusta mentiin Sannen ja parin muun kanssa Balatonille rentoutumaan ja karkuun kaupungin tunkkaisuutta.


Oli tosiaan helle. Se tunne kun astut ovesta ulos ja kuuma ilma lyö naamaan kuin pesäpallomaila, ah. En malta odottaa tätä kesää, kaksi viimeistähän olen oikeastaan välttynyt niiltä ihan pahimmilta helteiltä koska olen ollut heinä- ja elokuun Suomessa.


Viimeinen kuukausi meni aika nopeasti, olin viimeisiä vaihtareita jotka Budapestista lähtivät joten sain sanoa monen monet hyvästit. Jäähyväisbileitäkin riitti ihan kiitettävästi..

Pian löysinkin itseni taas Suomesta, ja muistan että viiden kuukauden poissaolon jälkeen oudointa oli kun ymmärsin mitä ympärillä olevat ihmiset puhuvat ja jäin jossain ruokakaupassakin koko ajan kuuntelemaan muiden keskusteluja. Tuntui myös että joka puolella on niin VIHREÄÄ ja puhdasta :D


Paljon on muuttunut noiden aikojen jälkeen, ja onhan kaksi vuotta nyt muutenkin aika pitkä aika. En kyllä enää lähtisi vaihtoon uudestaan, vaikka mahdollisuus tulisikin, vaan yksi kerta riitti ihan mainiosti :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti