keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

uusi työ!

Olen tässä jo parin viikon ajan halunnut hirveästi tulla kertomaan blogiin eräästä työnhakuprosessista jossa olen ollut mukana, mutta halusin kuitenkin odottaa sitä virallista vahvistusta, etten vain vahingossakaan nuolaise ennen kuin tipahtaa. Tänään sain kuitenkin hyviä uutisia sähköpostiini - aloitan uudessa työssä heinäkuun alussa! :)

Kuvituksena aiheeseen liittymättömiä koirakuvia.


Kaikki alkoi siitä kun toukokuun alussa (jep, puolitoista kuukautta tässä kaikessa meni..) sain puhelun yhdeltä niistä monista rekrytointifirmoista joiden kanssa olen ollut tekemisissä tässä kevään aikana. Minulle tarjottiin mahdollisuutta hakea suomenkielisen markkinointihenkilö-kielispesialistin (en tiedä mikä olisi oikea termi suomeksi tuolle työnimikkeelle) paikkaa eräässä suuressa kansainvälisessä online-matkatoimistossa. Olin jo tässä vaiheessa tosi innostunut, nimittäin mikäpä sopisi mulle paremmin kuin työ jossa saisin käyttää omaa äidinkieltäni sekä kirjoittaa, ja satunpa vielä olemaan koulutukseltani matkailualan restonomi. Markkinointiakin on tullut opiskeltua muutamia kursseja.

(Pakko mainita tähän väliin, että vaikka aiemmin kritisoinkin sitä miten yritykset täällä käyttävät työnhakuun näitä rekrytointifirmoja, niin joudun nyt syömään sanani. Tämä kyseinen firma joka kertoi mulle tästä työpaikasta oli se ihan ensimmäinen paikka jossa kävin haastattelussa joskus maaliskuussa (kai), joten en sitten ilmeisesti ollutkaan hukkunut heidän arkistoihinsa kun kerran ottivat muhun yhteyttä vielä 2kk sen haastattelun jälkeen. Lisäksi mun yhteyshenkilö tuolta firmasta on ollut supermukava ja elänyt hengessä mukana tässä prosesissa, ja vaikka hänellä on tietysti työnsä kautta ns. oma lehmä ojassa, niin olen silti todella kiitollinen kaikesta avusta mitä häneltä viime viikkojen aikana olen saanut.)

Halusin siis ehdottomasti hakea tätä työtä ja noin viikko sen jälkeen minua pyydettiin tekemään näytteeksi yksi suht lyhyt käännös englannista suomeksi. Tämä meni sitten kunnialla läpi ja seuraavaksi kävin haastattelussa, ja viikko tämän jälkeen tein kolmetuntisen internet-testin, joka meni kyllä täysin penkin alle, siinä oli mm. matematiikka-osio jossa olisi tarvinnut osata asioita joita olen viimeksi käynyt läpi lukiossa.. Mutta ilmeisesti tällä testillä ei nyt sitten ollut hirveästi painoarvoa :D



Viime viikolla kävin vielä kahtena päivänä harjoittelemassa ja tutustumassa tähän mahdolliseen tulevaan työpaikkaani ja sainkin jo kuulla että tämä on oikeastaan vain virallista vahvistusta vailla enää. Unkarin tuntien en kuitenkaan uskaltanut vielä hirveästi alkaa juhlimaan, täällä kun voi sattua mitä vain :D Tänään kuitenkin sain sitten sen lopullisen vastauksen, ja voin kertoa että vaikka työ itsessään on toki mielenkiintoinen, niin vain jo tämän koko prosessin läpikäyminen turhaan olisi ollut aikamoinen pettymys.

Puhuin mun vanhempien kanssa Skypessä muutama päivä sitten, että vaikka tää koko työnhakujakso on ollut melko raskas ja rasittava, niin näin jälkikäteen ajateltuna olen oikeastaan iloinen etten saanut mitään niistä aiemmista hakemistani paikoista. Jos olisin nyt jossain puhelinpalvelussa töissä, en olisi ikinä kuullutkaan tästä tulevasta paikastani, josta olen oikeasti ja aidosti innoissani. Just tälläisen siistin "aikuisten työn" toivoinkin saavani, ei enää vuorotyötä ja (humalaisia) asiakkaita :D Lisäksi on ollut mahtavaa että olen voinut nyt olla kotona Teddyn kanssa nämä hänen ensimmäiset viikkonsa :)

Että sellaisia uutisia Unkarista! 

PS.

tiistai 10. kesäkuuta 2014

Finn Kenyér kft.

Heips!

Täällä arki pyörii edelleen Teddyn ympärillä, se keksii joka päivä uusia jekkuja ja jokainen valveillaolohetki vietetään riehuen. Onneksi Teddy oppii myös uusia hyödyllisiä taitoja joka päivä, muuten voisi olla omistajilla hermot vähän turhankin kireällä :D Tähän mennessä Teddy osaa jo mennä rappuset ylös ja alas, hypätä sohvalle/sänkyyn ja pois, kävelee päivä päivältä reippaammin valjaissa ja lisäksi se osaa jo olla menemättä keittiöön tai työhuoneeseen. Vessa-asiatkin osuvat jo 99-prosenttisesti oikeaan osoitteeseen paperille ja siivoushommiin joudutaan vain harvoin :) Voisi siis sanoa että tänne meille muutti superaktiivinen ja reipas koira, joka on onneksi myös fiksu ja innokas oppimaan.

Se mistä tänään halusin tulla kirjoittamaan ei kuitenkaan ollut Teddy (vaikka siitä voisinkin puhua noin 24 tuntia vuorokaudessa), vaan yritys nimeltä Finn Kenyér ("suomalainen leipä"). En itse asiassa edes muista miten alunperin kuulin heistä, mutta joskus viime vuonna löysin jostain tämän suomalaisten perustaman Budapestissa toimivan leipomon. Tutustuin heidän nettisivuihinsa ja näin että he valmistavat mm. karjanlanpiirakoita, korvapuusteja ja sekaleipää, nam! Tuolloin kaikki heidän myyntipisteensä sijaitsivat kuitenkin aika kaukana täältä meiltä, enkä sitten missään vaiheessa viitsinyt lähteä pelkän leivän takia matkustamaan kaupungin toiselle laidalle.

Olen jo pitkään seurannut heidän Facebook-sivuaan, ja viime viikolla näin että he olivat myymässä tuotteitaan tässä ihan meidän lähellä sijaitsevassa kauppahallissa. Harmi vain, että näin tämä päivityksen päivän myöhässä.. Tällä viikolla sitten olin tarkkana, ja eilen ilmestyikin tieto siitä että he olisivat jälleen tämän viikon tiistaina siellä samassa kauppahallissa kello yhdestätoista eteenpäin. Tänään siispä uhmasin hellettä ja painelin heti yhdentoista jälkeen Hold utcan kauppahalliin.


Tänne on nyt saapunut se Budapestille ominainen tukahduttava kuumuus joka saa ilmankin tuntumaan tavallista tiheämmältä. Suuri kiitos ilmastoinnin keksijälle, ei tulisi muuten mistään mitään :D



Tämä talo sijaitsee kauppahallia vastapäätä, ikävä kyllä tässä kuvassa ei nyt näy yhtään noi prameat kullan ja vihreän värit jotka koristavat tuota rakennuksen yläreunaa. Mun oli tarkoitus ottaa siitä itse kauppahallistakin kuva, mutta olin vähän kiireessä ja unohdin.



Tältä se kuitenkin näyttää sisältä.



Finn Kenyérin pöytä oli lähellä sisäänkäyntiä ja tunnistin heti että pöydän takana oleva nainen on kyllä varmasti suomalainen :D Olipa hassua asioida täällä suomeksi.


Sitten äkkiä takaisin kotiin, Hakanin piti nimittäin lähteä tekemään loppukoetta ja ei uskalleta jättää koiria yksinään kovin pitkäksi aikaa vielä. Hississä piti tietty ottaa "päivänasu"kuva, ostin ton mustan pitsimekon mekon silloin uutenavuotena Pariisista mut en nyt tiedä tykkäänkö siitä sittenkään.



Vastaanottokomitea.


Ja mitäs herkkuja mä sitten ostinkaan! Kaksi pussia korvapuusteja (kaakao ja perus), kaksi runerbergintorttua ja sekaleivän. Laitoin puolet kaikesta pakkaseen koska Hakan ei pahemmin välitä leivonnaisista eikä tällä hetkellä syö leipääkään, ja vaikka olisin voinut syödä nuo kaikki yksin vaikka muutamassa päivässä niin on ehkä parempi säästää osa myöhemmäksi :D 





Nyt aion maata ilmastointilaitteen alla ja syödä yhden runebergintortun.

T. Laura

maanantai 2. kesäkuuta 2014

esittelyssä Teddy

Nimi: Teddy

Lempinimi: Mouse (ks. hiirimäinen ulkonäkö)

Ikä: 7 viikkoa ja 4 päivää (s. 11.04.2014)

Rotu: jackrussellinterrieri


Lähdössä hakemaan Teddyä huii.
Oltiin sovittu noutopaikaksi Bikás-puisto, joka oli mulle ihan uusi tuttavuus, ja matkattiin sinne ihkauudella neljännellä metrolinjalla. Hakan oli tosin sitä mieltä ettei uusi metrolinja ole innostumisen arvoinen asia.


Häntä jännitti hirveästi.



Teddy pysyi koko metromatkan hiljaa paikallaan, oli reppana varmaan jähmettynyt kauhusta. Seuraavana koettelemuksena olikin sitten aluksi räyhäävän ja sen jälkeen yli-innokkaasti nuuskivan Locan tapaaminen.


Lempivärit: musta & valkoinen

Lempiruoka: kaikki


Paras kaveri: Loca



Naapurin pojat tekivät Teddylle tuollaisen tervetuloa kotiin -bannerin.






Lempiasiat: syöminen, leikkiminen, uudet kivat ihmiset jotka tulevat rapsuttamaan, Locan hännästä ja korvista vetäminen, Lauran hiusten repiminen, Hakanin korvien pureminen (tai oikeastaan kaiken mahdollisen pureminen on ihan best), ympäri ämpäri juokseminen ja pomppiminen, Locan tai ihmisten vieressä nukkuminen




Tyhmimmät asiat: kun kaikki kiva kielletään (esim. verhojen repiminen, sohvan pureskelu, vessaharjan varastaminen); kun Loca varastaa kaikki ruoat; kun sohvalle hyppääminen ei vielä onnistu; kun ei saa syödä Locan tai ihmisten ruokia; kun Loca haukkuu kauhean kovaa

Erikoistaidot: kymmenessä paikassa samaan aikaan oleminen, sekunnissa nukahtaminen, valikoiva kuulo (ymmärrän kyllä jo sanan "no", mutta en vain aina tahdo kuulla sitä), yleinen söpöys

Tulevaisuudensuunnitelmat: käydä joka päivä vähän tutustumassa ulkomaailmaan ja harjoittelemassa valjaissa olemista, opetella nukkumaan omassa pedissä, päästä yli pakkomielteestä vessaharjaan

t: Teddy







Ps. Loca joutui tänään nukkumaan päiväunensa sohvan selkänojalla evakossa, voi raukkaa :D Loca on kyllä ollut ihan superkärsivällinen ja kiltti Teddyn kanssa, se jaksaa olla Teddyn hepulihyökkäysten kohteena ja ärähtää vaan jos Teddy yrittää varastaa sen ruokaa/lempilelun tai silloin jos Loca on mun tai Hakanin sylissä ja Teddy yrittää tunkea siihen. Teddy on niin söpö kun se yrittää aina toiveikkaasti mennä samaan petiin Locan kanssa ja saada Locaa leikkimään, harmi vaan että useimmiten Loca tosiaan pakenee tänne sohvalle minne Teddy ei ilman apua pääse. Kyllä Loca välillä leikkiikin Teddyn kanssa, ei vaan ihan niin usein kuin mihin pennulla riittäisi energia :D

Ekana yönä ne nukkuivat samassa huoneessa, mutta koska Teddy kävi monta kertaa häiritsemässä Locan kesken unien niin päätettiin että Loca nukkuu mun kanssa makkarissa niin kuin ennenkin ja Hakan taas nukkuu Teddyn kanssa olkkarissa, ja tää järjestely onkin tosi hyvä kun kaikki saa nukkua yönsä rauhassa. 


Eilen mietin että vain yksi asia on parempi kuin koira kainalossa nukkuminen, nimittäin se kun niitä koiria onkin kaksi.