keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

vinkkivitonen

Heips!

Törmäsin eilen tälläiseen hauskaan hinta- ja elinkustannusvertailu-palveluun Momondon sivuilla ja ajattelin tulla vinkkaamaan siitä tänne blogiinkin. Tuolta siis näkee mm. halvimmat ajat matkustaa kahden tietyn paikan välillä, sääennusteen ja hintatason vertailua.

Valitsin tietenkin esimerkkikohteiksi Helsingin ja Budapestin, ja ton sivun mukaan Helsingissä kuluttajahinnat olisi 166% Budapestia kalliimmat, mikä kuulostaa kyllä ainakin suunnilleen oikeelta :D

Täältä löydät siis Helsinki-Budapest -vertailun ja eri kohteita voit vertailla kun muutat kaupunkien nimet hakulaatikkoon ja seuraavalta sivulta valitset "Hintatieto".

Edit: huomasin ettei tuolla keinolla saanutkaan muiden kaupunkien elinkustannusvertailua näkymään, ainoa tapa miten nyt löysin ne oli muuttaa nettisivun osoite http://www.momondo.fi/lento/hel/bud/lennot-helsinki-budapest.html muotoon http://www.momondo.fi/lento/hel/lon/lennot-helsinki-lontoo.html. Päivitän tänne jos löydän jonkun järkevämmän reitin elinkustannusvertailuun!

Kuvia klikkaamalla saat ne auki koko ruudulle!




t. Laura

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

busy bee

Jopas on taas aika vilistänyt nopeasti viime postauksesta. Oon ollut tosi kiireinen tässä viimeiset kolme viikkoa, ensin Hakan lähti Turkkiin ja samaan aikaan mulla alkoi työt, sitten mun vanhemmat oli kylässä ja viikko sitten Hakan tuli takaisin Budapestiin veljensä kanssa, joka lähti takaisin kotiin tänä aamuna. Nyt meillä on täällä tänään vielä yksi vieras yhden yön, huomenna sit palataan taas normaaliin elämään :D

Tuntuu että nyt kun oon taas työelämässä niin mulla ei oo aikaa enegiaa tehdä mitään muuta, en edes muista milloin olisin viimeksi esimerkiksi käynyt ruokakaupassa ja blogikin on jäänyt heitteille. Työhän ei itsessään oo mitenkään raskasta (päinvastoin), mutta en oo ikinä ollut yhtään aamuihminen ja nykyinen arkisin klo 7 herääminen tarkottaa mulla sitä että alan jo alkuillasta haukottelemaan ja oottelen että millon kello on tarpeeksi et voin mennä nukkumaan :D Esimerkiksi maanantaina oltiin Hakanin ja tämän velipojan kanssa Fröccsteraszilla johonkin iltakymmeneen asti ja se tuntu ihan sairaan myöhäseltä. En siis mitenkään valita, kivempi tämä päivärytmi on kuin se aamuneljään valvominen ja iltapäivään asti nukkuminen, kunhan vain selittelen miksei blogille oo nyt riittänyt aikaa. Lisäksi kun päivät pitkät tuijotan tietokoneen ruutua töissä, niin kotona illalla keksin sit kyllä mielummin jotain muuta tekemistä. Mulla on kaikki seuraamani tv-sarjatkin kolmen viikon ajalta rästissä kun oon ollut illat joko kaupungilla vieraiden kanssa tai sitten kotona tehnyt jotain muuta.

Mun teknologinen epäonni senkun jatkuu ja tällä kertaa huoltoon lähti puhelin. Talvellahan mulla tosiaan oli läppäri (muistaakseni) melkein 2 kuukautta huollossa ja nyt puhelin otti ja sekosi. Kiitos Samsung tästäkin taas! Toivottavasti saisin puhelimen takaisin vähän nopeammin kuin mitä läppärin kanssa silloin kesti. Luulin ensin että menetän kaikki puhelimessa olleet kuvat jotka pitävät sisällään mm. kaikki Teddyn pentukuvat, mutta sain ne onneksi pelastettua vielä ennen huoltoon viemistä. Olis muuten saattanut ehkä vähän harmittaa. (No nyt huomasin että puolet niistä "pelastamistani" kuvista oli sittenkin kadonnut. Jee.)


Harvatahtisessa bloggaamisessa on se hyvä puoli, että kuvamateriaalia riittää aina yllin kyllin pilvin pimein. :D Luulen että nyt seuraa ehkä koko tän blogin historian suurin määrä kuvia.


Ekat kuvat on jo kahden viikon takaa, kun olin yksin koirien kanssa kaupunginpuistossa. Halusin ottaa kivoja kuvia koirista, mutta kahden joka suuntaan ryntäilevän tyypin kuvaaminen on helpommin sanottu kuin tehty, mulla on esim. yks kuva missä molemmat seisoo paikallaan ja naamat muhun päin, mutta Teddyllä on silmät kiinni :D nää seuraavat viis kuvaa on kirjaimellisesti ainoot edes suunnilleen onnistuneet. Tää oli muuten myös Teddyn eka kerta isossa puistossa, tuitui.






Loca löysi ihanan mutalammikon ja päätti käydä siellä uinnilla. Haju oli päätähuimaava ja omistaja kiittää.

Seuraavat kuvat on sitten jo ekalta (tai tokalta?) illalta kun mun vanhemmat oli täällä, käytiin syömässä ja sen jälkeen käveltiin Erszebet terille ja tehtiin extempore-päätös hypätä Budapest Eyen kyytiin. Tää oli mullekin tavallaan uus kokemus, koska viime vuonna kun käytiin siinä Hakanin kanssa niin oli jo aika pimeää, eikä nähty maisemia niin kivasti kuin nyt.

*


*




*


Sitten hypätään muutama päivä ajassa eteenpäin ja ollaan viime viikon lauantaissa. Täällä on ollut nyt ihan sairaan kuuma, mutta ajateltiin että ehkä ennen keskipäivää vois olla vähän viileämpi (ei ollut) ja lähdettiin koirien kanssa kaupunginpuistoon. Meiltä pääsee sinne onneksi kätevästi suoraan julkisilla, Teddy-pienoinen kun ei jaksa vielä kävellä mitään hirveitä matkoja.

*
*
Loca tosiaan tykkää aina kieriskellä kaiken maailman lätäköissä, ja oltiin jo lähdössä kotiin päin puistosta kun huomattiin että jotkut ihmiset uittaa koiraansa tuollaisessa tekolammessa. Ajateltiin kokeilla että jospa Loca haluis mennä ihan kunnolla uimaan, ja hirveen mielellään se tuolla kahlailikin kunnes sitten vahingossa putosi kokonaan veden varaan :D ei se kyllä siitäkään pelästynyt, ja kun seuraavan kerran kävin tuolla puistossa niin se alkoi oikeen tosissaan vetämään tota lammikkoa kohti ja vaati päästä uudelleen uimaan.

*
*
Puistolenkin jälkeen kotona Teddy katosi hetkeksi ja löysin sen sitten sängyn alta rentoutumasta.



 Levättiin hetki kotona ja lähdettiin sitten kaupungille pyörimään. Ekana suunnattiin kauppahalliin, jossa mäkään en ollut käynyt kuin kerran joskus kaks vuotta sitten. Se oli paljon isompi kuin muistin, jos asuisin sielläpäin kaupunkia niin kävisin aina tuolta hakemassa ihania tuoreita kasviksia ja muita herkkuja :) Tosin tuolla hallissa oli ehkä 50 astetta lämmintä, joten ei jääty sen kummemmin tutkimaan sen tarjontaa.


*

En ehdi enää nykyään ottaa hissikuvia ollenkaan, kun mulla on aina mukana joko pyörä tai kaks koiraa, joten ehkä nää jalkakuvat vois olla se uus juttu :D pitkä hame oli muuten ehkä paras asu hellepäivälle mitä voi vaan olla!




*
Seuraavana päivänä eli sunnuntaina olikin sitten jo aika äitin ja iskän lähteä kotia kohti, mutta sitä ennen ehdittiin vielä käydä Szimplan sunnuntaimarkkinoilla ja vielä vähän keskustassakin pyörähtämässä.

*
*
*
Szimplassa on mehubaari, josta saa mm. tuoreista marjoista tehtyjä jäähilejuomia ja erilaisia lemonadeja, nam.

*
Viimeksi kun kävin tuolla niin myynnissä oli käsitöitä, koruja ja sen sellaista, mutta tällä kerralla myytävänä olikin vihanneksia, marjoja, juustoja ja muita ruokia. Viime kerrasta oli tosin jo vuoden verran aikaa, miten se kulkeekin niin nopeesti? :D

Seuraava kuva onkin sitten töistä. Siellä on mennyt kaikki tosi hyvin, työ on edelleen mielenkiintoista ja mukavaa, kuten myös kollegat. Käytiin yks ilta after work -drinkeillä sellaisessa paikassa kuin Potkulcs, suosittelen!

Sain noi pinkit Dr. Dre -kuulokkeet Hakanilta synttärilahjaksi :) Sillä on käynnissä projekti "Lauran käännytys Samsung-käyttäjästä Apple-käyttäjäksi" ja noi kuulokkeet on kuulemma jo askel oikeaan suuntaan :D ja tosiaan jos mun Samsung-laitteet jatkaa hajoiluaan samaan tahtiin niin eipä tarvii paljoa vakuutella että siirryn jonkun toisen merkin pariin.


"Päivän asu"

Teddy eilen. Tähän tulis nyt sellainen sydänsilmäinen hymiö!


Ja niin, Loca kun tosiaan todistettavasti tykkää uimisesta ja täällä näitä lämpöasteita riittää, niin pitihän sille saada sitten oma uima-allas :D



Mun puhelinongelmien takia mulla ei oikeastaan ole kuvia viime viikolta, mutta syötiin paljon ulkona Hakanin ja sen veljen kanssa ja perjantaina käytiin pitkästä aikaa Budapestin yöelämässäkin. Että sellaiset oli mun muutamat viime viikot, nyt näyttää kalenteri typötyhjää hamaan tulevaisuuteen asti, tosin pari reissua on sellaisessa todella aikaisessa suunnitteluvaiheessa. Peukut pystyyn niiden toteutumiselle!

t. Laura

*kuvat mun vanhempien ottamia.

tiistai 8. heinäkuuta 2014

työfiiliksiä & uusi pyörä

Heips vaan kaikille,

paluu työelämään on nyt sitten koittanut ja lupasin tulla tänne kertoilemaan ekojen päivien tunnelmia. Kaikki on mennyt hyvin, uutta asiaa on paljon ja sitä tulee koko ajan joka tuutista, ja eilen ja tänään oonkin ollut työpäivän jälkeen ihan naatti. Tosin mullahan on nyt ollut totuttelemista jo ihan ylipäätään siihen että herään aikaisin aamulla ja teen jotain :D 

Oon pitänyt tässä bloggaamisessa yksityisyyden rajana sellaista löyhää nyrkkisääntöä, että kerron täällä sellaisia asioita mitä voisin kertoa ihmiselle jonka tapaan ensimmäistä kertaa. Mietin asiaa ja päätin että voin nyt täälläkin paljastaa, että olen siis tosiaan töissä Agodalla ja työnkuvani koostuu pääosin kolmesta osasta; kääntäminen (englanti-suomi), online-markkinointi sekä PR. Kääntäminen on noista mulle entuudestaan eniten tuttua, markkinoinnin ja PR:n kohdalla opettelen lähestulkoon kaiken alusta asti, mutta mikäs siinä, on tosi kiva oppia uusia juttuja.

Erityisen kivan tuosta työympäristöstä tekee se, että meidän tiimissä (johon kuuluu ehkäää noin 20 henkeä...?) on yhtä unkarilaista lukuunottamatta pelkkiä ulkomaalaisia. Mulla on kollegoja mm. Tanskasta, Espanjasta, Ranskasta, Turkista, Venäjältä ja Puolasta. Lisäksi sinne haetaan nyt ainakin ruotsalaista ja norjalaista lisäystä, jee! En siis ole työporukan outsider ja kaikki kommunikoivat englanniksi koko ajan, mitä luksusta. Muissa tiimeissä on kyllä unkarilaisiakin, mutta en ole heihin sen kummemmin ehtinyt vielä tutustua.

Kaikki asiat joita olen tähän mennessä ehtinyt opettelemaan vaikuttavat tosi mielenkiintoisilta mutta välillä tuntuu että aivojen kapasiteetti ei mitenkään riitä kaiken uuden omaksumiseen, esimerkiksi suurin osa kollegoiden nimistä on kyllä mennyt toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.. :D Mutta eipä se mitään, kaikki aikanaan ja kaksi päiväähän mulla on tässä vasta takana!


Teddy lempipuuhassaan

Nää kaks seuraavaa kuvaa on otettu viikon välein, ja en tiiä onks se toi kuvakulma vaan vai onks Teddy oikeesti kasvanut noin paljon noinkin lyhyessä ajassa.


Mä oon aina ollut kova jännittämään ja murehtimaan kaikkea etukäteen ja viikonloppuna pohdinkin sitä miten koirat pärjäävät täällä keskenään mun ollessa töissä. (Hakan on siis Turkissa nyt pari viikkoa.) Tulin siihen tulokseen, että paras ratkaisu on ostaa/rakentaa jonkunlainen koiraportti, jolla voisin estää Teddyn pääsyn keittiöön (hän on pari kertaa murtautunut koiranruokakaappiin ja vetänyt mahan täyteen alahyllyllä olevasta Locan ruokasäkistä..) ja sohvalle, jolla koirat saavat kyllä normaalisti oleilla, mutta haluan kuitenkin varjella sitä mahdollisilta vahingoilta, jos tiedätte mitä tarkoitan. Vietin siis tunteja netissä etsien tietoa erilaisista porteista ja lähdin sunnuntaina käymään OBI-rautakaupassa ekaa kertaa ikinä. Hurautin metrolla lähiöön ja pienen haahuilun jälkeen löysinkin kyseisen kaupan, mutta se portti mitä olin netissä katsonut oli niin painava etten saanut sitä kannettua ja se oli pakko jättää kauppaan :D sen sijaan löysin sieltä kellon uuteen pyörääni, eli ei tarvinnut ihan tyhjin käsin kotiin lähteä. (Tosin kun aloin asentamaan kelloa, huomasin että toisesta sarvesta sellainen jo löytyikin, lisäksi tää mun ostama kello meni ekalla käyttökerralla rikki. Et silleen.) 


Pohdin hetken pitäisikö käydä ostamassa läheisestä Ikeasta lapsiportti, joka tosin olis liian pieni siihen kohtaan mihin sitä ajattelin ja olisi näin ollen vaatinut ylimääräistä virittelyä täällä kotona. Kävelin takaisin metroasemalle ja samaan aikaan kun metro kaarsi laiturille, aloin epäilemään olevani hyppäämässä väärään suuntaan menevään metroon, koti ja Ikea kun ovat vastakkaisissa suunnissa. Oli pari sekuntia aikaa miettiä ja päätin jättää Ikea-reissun kohtalon käsiin, eli hyppäsin metroon ja katsoin sitten siellä mihin suuntaan jouduinkaan :D Ei ollut metron suuntana Ikea, vaan koti, joten portit jäivät ostamatta. Tulin siihen tulokseen, että koirille on kuitenkin miellyttävintä olla täällä asunnossa ihan vapaasti niin kuin ne ovat tottuneet (kaikki huoneiden ja vessojen ovet kiinni, tosin) ja jos tulee siivottavaa niin sittenpä tulee :D Varsinkin Localle olisi kurjaa joutua oleskelemaan jollain aidatulla alueella, kun se on täällä jo melkein kaksi vuotta saanut hengailla missä haluaa. Tiesin myöskin, että jos laitan koirat aidan eri puolille niin siitä ei seuraa kuin itku (Teddyn puolelta). Mulla on onneksi töissä tunnin ruokatauko jolla ehdin hyvin kotiin syömään ja tarkistamaan koirien meiningit, mikä on nyt tosi hyvä tässä kun Hakan ei oo täällä. Tästä voi olla eri mieltä, mutta musta ei olis kovin kiva jättää kolmekuukautista pentua yksin kotiin 9 tunniksi viitenä päivänä viikossa.. Huono puolihan tässä kotona ravaamisessa on se, että oon joutunut kieltäytymään uusien kollegoiden lounaskutsuista, mutta ehtiihän sitä sitten myöhemminkin.

Mitäs muuta! Niin, ostin tosiaan uuden pyöränkin tässä muutama päivä sitten. Oon jo ainakin vuoden suunnitellut pyörän ostoa ja seurannut tiiviisti Facebookissa yhtä käytettyjen pyörien myyntiryhmää. En ollut kuitenkaan varma olisiko mulla loppupeleissä käyttöä pyörälle, mutta nyt kun joudun joka lounastauko suhailemaan edestakaisin niin pyörä on ollut ihan korvaamaton. En myöskään halunnut pyörää syystä että meidän talossa ei ole mitään pyöräkellaria tmv. säilytyspaikkaa, joten joudun aina tuomaan pyörän tänne ylös käytävään meidän ulko-oven eteen, ja arvelin että mulla ei kestä hermot raahata pyörää hissistä ja portaista ja kolmesta ovesta kahdesti päivässä. Tähänkin ongelmaan löytyi ratkaisu, kun bongasin sieltä FB-ryhmästä söpön pikkuisen taitettavan pyörän! On se roudaaminen kyllä vieläkin raivostuttavaa puuhaa, mutta ainakin asteen helpompaa kuin mitä normipyörän kanssa olisi :D

 Budapestissa toimii yli 20 000 jäsenen englanninkielinen Facebook-kirppis, josta olen pari kertaa aiemmin ostanut tavaraa, joten täntyyppinen kaupankäynti oli mulle tuttua. Näin kuvan pyörästä melko korkealla hintapyynnöllä, kommentoin kuvaan että onko tämä vielä vapaana ja miten olisi tälläinen hinta, myyjä vastasi takaisin omalla tarjouksellaan ja sitten sovittiin aika ja paikka milloin pyörää pääsee katsomaan. Halusin ottaa Hakanin mukaan pyöräkaupoille että saisin toisenkin mielipiteen, mutta eipä tuossa pyörässä ollut mitään moitittavaa. Sillä ei oltu ajettu kuin muutaman kerran, joten tehtiin kaupat saman tien. Mulla oli tuolloin vielä polvi niin jumissa etten pystynyt edes testaamaan pyörää itse, joten Hakan sitten ajoi sen kotiin ja mä tulin bussilla :D käytiin hakemassa pyörä Budapestin eläinlääketieteelliseltä yliopistolta, tulipahan sekin nähtyä samalla. 


Bussipysäkillä.




Sunnuntaina mäkin pääsin vihdoin ajelemaan! Sain silloin tosin vähän epärealistisen kuvan Budapestissa pyöräilystä kun kaikki kadut oli tyhjänä, maanantaina oli sitten vähän erilaista koittaa ajaa hirveessä ruuhkassa.



Mun lähipäivien suunnitelmiin kuuluu siis töitä ja koirien kanssa hengailua ja pyörällä ajelua, viikonloppuna ajattelin vihdoin pitää siivouspäivän. Jee. Nyt jo tiedän miten nopeesti tää viikko tulee menemään, eikä haittaa yhtään, nimittäin ensi viikolla mun vanhemmat tulee tänne!

"Voi kunpa minäkin saisin leikkiä.."

t. Laura

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

viime aikoina tehtyä

- Kävin pikavisiitillä Suomessa, lähtö oli torstai-iltana ja kotiin palasin maanantaina. Se uusi työni alkaa ensi viikolla enkä tiedä tulevista mahdollisista lomistani mitään, joten halusin käydä nyt vielä katsomassa Suomen "kesää" kun varmasti pääsen. Onneksi se kaikista kylmin aika oli just päättynyt kun sinne saavuin niin ei tarvinnut ihan toppatakkia pakata mukaan.

- Onnistuin lentokoneessa sähläämään puhelimeni pin-koodin kanssa niin että koko kännykkä meni lukkoon ja puk-koodia mullahan ei tietenkään ollut mukana. Sitä ei myöskään lukenut missään liittymän sopimuspapereissa kun pyysin Hakania käymään ne läpi, joten olin sitten koko reissun surkean suomipuhelimeni varassa ilman nettiä, Whatsappia tai kunnon kameraa. 
Budapestiin palattuani en tosiaan itsekään löytänyt sitä puk-koodia mistään papereista, T-Mobilen asiakaspalvelunumerossa vastasi pelkkä automaatti ja kun laitoin asiasta sähköpostia niin siihen en saanut vastausta lainkaan. Tänään oli sitten pakko kyynärsauvojen kanssa linkata T-Mobilen konttoriin selvittämään asia ihan paikan päällä, kyllä on taas tehty asiat vaikeaksi.

- Suomi-loman viimeinen ilta sujui mukavasti ensiavussa istuen kun la-su -yönä naksautin toisen polveni kahdesti sijoiltaan. Oon tästä täällä ennenkin maininnut, mutta siis mulla on yliliikkuvat nivelet ja polvilumpioiden kohdalla se aiheuttaa välillä näitä kivuliaita muljahduksia. Toinen polvi on leikattu jo vuosia sitten ja olin jo siinä uskossa että jotenkin kummasti se toinenkin olisi siinä samalla korjaantunut :D Viime vuonna polvi oli sijoiltaanmenon jälkeen kuutisen viikkoa kipeä ja jäykkä, ja vähintään sama on varmaan luvassa nytkin. Ajoitus ei vaan voisi olla surkeampi töiden takia ja lisäksi jään pian koirien kanssa yksin tänne Budapestiin pariksi viikoksi, että se siitä polvilevosta.

- Täytin myös tässä kaiken keskellä 24 vuotta, yhyy. Ekaa kertaa tuntuu siltä että henkinen ja fyysinen ikä eivät ehkä ihan kohtaa, 24-vuotias kun kuulostaa jo oikeasti aikuiselta.

Loppuun vielä arkistoihin kertyneitä kuvia viime viikoilta!

Sovituskoppikuva on uusi hissikuva. Epäröin noiden leopardihousujen kohdalla ja mietin että onkohan ne vähän liikaa, mutta onneksi ostin koska ne on ehkä mukavimmat housut mitkä oon ikinä omistanut.

Loca tykkäisi hirveästi leikkiä vetoleikkiä Teddyn kanssa, useimmiten Teddy ei vaan tajua homman ideaa tai sitten Loca vetää niin kovaa ettei Teddy pysty mitenkään pitämään kiinni. Tämäkin päättyi siihen että Loca veti koko tota Teddyn sänkyä mukanaan :D

Lempiruokani kanasalaatti.

Päiväunien evoluutio. Näistä kuvista on ehkä joku 10 päivää, mutta tuntuu että Teddy on nykyään jo tuplasti isompi :D

Meillä on tosiaan vastapäätä se rakennustyömaa ja molemmat koirat reagoivat siihen omalla tavallaan; Loca räksyttää työmiehille parvekkeelta ja Teddy tuijottaa heitä ikkunasta.
Pakkausapuri.

Pakollisia lentokonekuvia, oli aika mielenkiintoista kun Budapestista lähdettiin auringonlaskun aikaan, mutta matkan varrella taivas vain kirkastui mitä pohjoisemmaksi päästiin.

Käytiin lauantaina synttärilounaalla Kampin Bravuriassa, joka oli mulle ihan uusi tuttavuus. Sitä oltiin ilmeisesti netissä haukuttu jonkun verran, mitä ihmeteltiin siihen asti kunnes mä sain ruokani joka ei ollut ihan sitä mitä pyysin. Olin supernälkäinen niin en sitten alkanut palauttamaan annosta keittiöön, mutta hyvää se kuitenkin onneksi oli!

Uudet ystävät.. Oon perusluonteeltani aika kärsimätön ja kepeillä kävely on ehkä tuskastuttavinta puuhaa mitä tiedän.

Vanha ystävä :) meitä oli tässä kuvassa samalle sängylle ahtautuneina kolme tyttöä ja yksi koira ja katseltiin vanhaa-mutta-silti-niin-hyvää Buffy Vampyyrintappajaa. Paras tapa sunnuntai-illan viettoon :)

Palataan ensi viikolla uuden työn ensimmäisten tunnelmien merkeissä! :)
T. Laura