tiistai 8. heinäkuuta 2014

työfiiliksiä & uusi pyörä

Heips vaan kaikille,

paluu työelämään on nyt sitten koittanut ja lupasin tulla tänne kertoilemaan ekojen päivien tunnelmia. Kaikki on mennyt hyvin, uutta asiaa on paljon ja sitä tulee koko ajan joka tuutista, ja eilen ja tänään oonkin ollut työpäivän jälkeen ihan naatti. Tosin mullahan on nyt ollut totuttelemista jo ihan ylipäätään siihen että herään aikaisin aamulla ja teen jotain :D 

Oon pitänyt tässä bloggaamisessa yksityisyyden rajana sellaista löyhää nyrkkisääntöä, että kerron täällä sellaisia asioita mitä voisin kertoa ihmiselle jonka tapaan ensimmäistä kertaa. Mietin asiaa ja päätin että voin nyt täälläkin paljastaa, että olen siis tosiaan töissä Agodalla ja työnkuvani koostuu pääosin kolmesta osasta; kääntäminen (englanti-suomi), online-markkinointi sekä PR. Kääntäminen on noista mulle entuudestaan eniten tuttua, markkinoinnin ja PR:n kohdalla opettelen lähestulkoon kaiken alusta asti, mutta mikäs siinä, on tosi kiva oppia uusia juttuja.

Erityisen kivan tuosta työympäristöstä tekee se, että meidän tiimissä (johon kuuluu ehkäää noin 20 henkeä...?) on yhtä unkarilaista lukuunottamatta pelkkiä ulkomaalaisia. Mulla on kollegoja mm. Tanskasta, Espanjasta, Ranskasta, Turkista, Venäjältä ja Puolasta. Lisäksi sinne haetaan nyt ainakin ruotsalaista ja norjalaista lisäystä, jee! En siis ole työporukan outsider ja kaikki kommunikoivat englanniksi koko ajan, mitä luksusta. Muissa tiimeissä on kyllä unkarilaisiakin, mutta en ole heihin sen kummemmin ehtinyt vielä tutustua.

Kaikki asiat joita olen tähän mennessä ehtinyt opettelemaan vaikuttavat tosi mielenkiintoisilta mutta välillä tuntuu että aivojen kapasiteetti ei mitenkään riitä kaiken uuden omaksumiseen, esimerkiksi suurin osa kollegoiden nimistä on kyllä mennyt toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.. :D Mutta eipä se mitään, kaikki aikanaan ja kaksi päiväähän mulla on tässä vasta takana!


Teddy lempipuuhassaan

Nää kaks seuraavaa kuvaa on otettu viikon välein, ja en tiiä onks se toi kuvakulma vaan vai onks Teddy oikeesti kasvanut noin paljon noinkin lyhyessä ajassa.


Mä oon aina ollut kova jännittämään ja murehtimaan kaikkea etukäteen ja viikonloppuna pohdinkin sitä miten koirat pärjäävät täällä keskenään mun ollessa töissä. (Hakan on siis Turkissa nyt pari viikkoa.) Tulin siihen tulokseen, että paras ratkaisu on ostaa/rakentaa jonkunlainen koiraportti, jolla voisin estää Teddyn pääsyn keittiöön (hän on pari kertaa murtautunut koiranruokakaappiin ja vetänyt mahan täyteen alahyllyllä olevasta Locan ruokasäkistä..) ja sohvalle, jolla koirat saavat kyllä normaalisti oleilla, mutta haluan kuitenkin varjella sitä mahdollisilta vahingoilta, jos tiedätte mitä tarkoitan. Vietin siis tunteja netissä etsien tietoa erilaisista porteista ja lähdin sunnuntaina käymään OBI-rautakaupassa ekaa kertaa ikinä. Hurautin metrolla lähiöön ja pienen haahuilun jälkeen löysinkin kyseisen kaupan, mutta se portti mitä olin netissä katsonut oli niin painava etten saanut sitä kannettua ja se oli pakko jättää kauppaan :D sen sijaan löysin sieltä kellon uuteen pyörääni, eli ei tarvinnut ihan tyhjin käsin kotiin lähteä. (Tosin kun aloin asentamaan kelloa, huomasin että toisesta sarvesta sellainen jo löytyikin, lisäksi tää mun ostama kello meni ekalla käyttökerralla rikki. Et silleen.) 


Pohdin hetken pitäisikö käydä ostamassa läheisestä Ikeasta lapsiportti, joka tosin olis liian pieni siihen kohtaan mihin sitä ajattelin ja olisi näin ollen vaatinut ylimääräistä virittelyä täällä kotona. Kävelin takaisin metroasemalle ja samaan aikaan kun metro kaarsi laiturille, aloin epäilemään olevani hyppäämässä väärään suuntaan menevään metroon, koti ja Ikea kun ovat vastakkaisissa suunnissa. Oli pari sekuntia aikaa miettiä ja päätin jättää Ikea-reissun kohtalon käsiin, eli hyppäsin metroon ja katsoin sitten siellä mihin suuntaan jouduinkaan :D Ei ollut metron suuntana Ikea, vaan koti, joten portit jäivät ostamatta. Tulin siihen tulokseen, että koirille on kuitenkin miellyttävintä olla täällä asunnossa ihan vapaasti niin kuin ne ovat tottuneet (kaikki huoneiden ja vessojen ovet kiinni, tosin) ja jos tulee siivottavaa niin sittenpä tulee :D Varsinkin Localle olisi kurjaa joutua oleskelemaan jollain aidatulla alueella, kun se on täällä jo melkein kaksi vuotta saanut hengailla missä haluaa. Tiesin myöskin, että jos laitan koirat aidan eri puolille niin siitä ei seuraa kuin itku (Teddyn puolelta). Mulla on onneksi töissä tunnin ruokatauko jolla ehdin hyvin kotiin syömään ja tarkistamaan koirien meiningit, mikä on nyt tosi hyvä tässä kun Hakan ei oo täällä. Tästä voi olla eri mieltä, mutta musta ei olis kovin kiva jättää kolmekuukautista pentua yksin kotiin 9 tunniksi viitenä päivänä viikossa.. Huono puolihan tässä kotona ravaamisessa on se, että oon joutunut kieltäytymään uusien kollegoiden lounaskutsuista, mutta ehtiihän sitä sitten myöhemminkin.

Mitäs muuta! Niin, ostin tosiaan uuden pyöränkin tässä muutama päivä sitten. Oon jo ainakin vuoden suunnitellut pyörän ostoa ja seurannut tiiviisti Facebookissa yhtä käytettyjen pyörien myyntiryhmää. En ollut kuitenkaan varma olisiko mulla loppupeleissä käyttöä pyörälle, mutta nyt kun joudun joka lounastauko suhailemaan edestakaisin niin pyörä on ollut ihan korvaamaton. En myöskään halunnut pyörää syystä että meidän talossa ei ole mitään pyöräkellaria tmv. säilytyspaikkaa, joten joudun aina tuomaan pyörän tänne ylös käytävään meidän ulko-oven eteen, ja arvelin että mulla ei kestä hermot raahata pyörää hissistä ja portaista ja kolmesta ovesta kahdesti päivässä. Tähänkin ongelmaan löytyi ratkaisu, kun bongasin sieltä FB-ryhmästä söpön pikkuisen taitettavan pyörän! On se roudaaminen kyllä vieläkin raivostuttavaa puuhaa, mutta ainakin asteen helpompaa kuin mitä normipyörän kanssa olisi :D

 Budapestissa toimii yli 20 000 jäsenen englanninkielinen Facebook-kirppis, josta olen pari kertaa aiemmin ostanut tavaraa, joten täntyyppinen kaupankäynti oli mulle tuttua. Näin kuvan pyörästä melko korkealla hintapyynnöllä, kommentoin kuvaan että onko tämä vielä vapaana ja miten olisi tälläinen hinta, myyjä vastasi takaisin omalla tarjouksellaan ja sitten sovittiin aika ja paikka milloin pyörää pääsee katsomaan. Halusin ottaa Hakanin mukaan pyöräkaupoille että saisin toisenkin mielipiteen, mutta eipä tuossa pyörässä ollut mitään moitittavaa. Sillä ei oltu ajettu kuin muutaman kerran, joten tehtiin kaupat saman tien. Mulla oli tuolloin vielä polvi niin jumissa etten pystynyt edes testaamaan pyörää itse, joten Hakan sitten ajoi sen kotiin ja mä tulin bussilla :D käytiin hakemassa pyörä Budapestin eläinlääketieteelliseltä yliopistolta, tulipahan sekin nähtyä samalla. 


Bussipysäkillä.




Sunnuntaina mäkin pääsin vihdoin ajelemaan! Sain silloin tosin vähän epärealistisen kuvan Budapestissa pyöräilystä kun kaikki kadut oli tyhjänä, maanantaina oli sitten vähän erilaista koittaa ajaa hirveessä ruuhkassa.



Mun lähipäivien suunnitelmiin kuuluu siis töitä ja koirien kanssa hengailua ja pyörällä ajelua, viikonloppuna ajattelin vihdoin pitää siivouspäivän. Jee. Nyt jo tiedän miten nopeesti tää viikko tulee menemään, eikä haittaa yhtään, nimittäin ensi viikolla mun vanhemmat tulee tänne!

"Voi kunpa minäkin saisin leikkiä.."

t. Laura

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti