sunnuntai 10. toukokuuta 2015

all a bit too much

Hei, onkohan siellä enää ketään?

Olen jo pitkään miettinyt blogin elvyttämistä ja tuntui että NYT on se hetki. Ensinnäkin, pahoittelut yllättävästä katoamistempusta - tuntui vain että elämässä on nyt liikaa kaikkea, menetinhän syksyllä samaan syssyyn työni, kotini ja oikeastaan koko silloisen elämäni. Olin syksyllä (ja edelleen) aika sekaisin kaikesta ja yritin parhaani mukaan saada palapelin palasia taas kasaan, ja blogi tuntui vaan jotenkin ylikuormittavalta ja oma jaksaminen ei sen päivittämiseen riittänyt. Ei sillä, että päivitettävää olisi juuri ollutkaan.

Nyt kuitenkin alkaa taas näkyä valoa tunnelin päässä: olen muuttanut omaan kotiin pari viikkoa sitten ja uudet työtkin alkavat pian. Halusin tulla kertomaan mitä minulle kuuluu ja mitä olen tässä hiljaiselon aikana tehnyt, mutta nyt kun asiaa mietin niin en oikeastaan ole tehnyt juurikaan mitään :D Olen hakenut töitä ja asuntoa ja käytännössä vain odottanut. Odottanut sitä että saan elämän taas käyntiin ja pois tästä kamalasta välitilasta, odottanut että saan taas alkaa suunnittelemaan tulevaisuutta ja odottanut että tunnen taas oloni omaksi itsekseni.

Yleisesti ottaen tulevaisuus alkaa taas näyttää ihan hyvältä - olen tosi innoissani kesästä, mulla on ystävänä samassa elämäntilanteessa oleva partner in crime jonka kanssa olemme tehneet jos jonkinlaisia suunnitelmia. Täytän kesäkuun lopussa 25 vuotta, mikä alkuvuodesta aiheutti mulle suurta ahdistusta (koska en koe millään tasolla olevani elämässäni siinä pisteessä kuin olisin kuvitellut olevani tässä iässä), mutta sitten päätin että otetaan ilo irti tuosta väistämättömästä ikääntymisestä ja aionkin juhlistaa merkkipäivää pitkän kaavan mukaan. Lisäksi lähiviikkoina maailmaan saapuu rakkaan ystäväni ensimmäinen lapsi, joka on myös mun ensimmäinen kummilapsi ♥ Mitäs muuta kerrottavaa mulla olikaan? Elelen tosiaan Teddyn kanssa, joka on edelleen oma hyperaktiivinen ihastuttava itsensä. On sekin pieneksi koiraksi kyllä joutunut sopeutumaan moneen muutokseen.

Uusi työni tulee olemaan rankka, mutta olen tosi innoissani päästessäni taas oppimaan paljon uutta ja tapaamaan uusia ihmisiä ja haastamaan itseäni. Tarkkaa aloituspäivää mulla ei ole tiedossa, olen tässä nyt jo lähemmäs pari kuukautta ollut tietoinen että työpaikka mua odottaa, mutta ulkomailla asumisen vuoksi olen joutunut nyt byrokratian rattaisiin ja odottelen tässä nyt että erinäiset lupa-asiat järjestyvät.

Budapestiin mulla on ihan hirveä ikävä, vietin siellä pari viikkoa tammikuussa mutta kesällä haluaisin myös päästä sinne käymään. Haaveilen helteestä, puistoista, Fröccsteraszista ja oikeastaan koko Budapestin yöelämästä, ihmisvilinästä, unkarin kielestä (jonka pelkään kokonaan unohtavani), ravintoloista ja koko Budapestin energiasta. Olen todella tyytyväinen alueeseen jolla nyt asun, mutta onhan tämä Suomi nyt aika kuollut paikka jos ihan totta puhutaan.. tosin suomen kielen puhuminen on mulle edelleen jokapäiväinen ilon aihe, vaikka aivoni kylläkin toimivat vielä osittain englanniksi. 

Menetin äskettäin kaikki tietokoneelle tallennetut kuvani viimeiseltä kolmelta vuodelta, mikä oli ihan järkyttävä pettymys, mutta oma moka toki. Vaihdoin myös puhelinta vuoden alussa eli puhelimen kuvatkaan eivät ikävä kyllä säästyneet, joten tästä taitaa nyt tulla tämän blogin historian ensimmäinen (?) kuvaton postaus. Mulla on ollut muutenkin ihan järkyttävän huono tuuri oikeastaan ihan kaiken suhteen, mutta tuntuu että nyt vihdoin sekin alkaa kääntä paremmaksi :D

Nähtäväksi jää kuinka säännöllisesti blogi tulee päivittymään. Mulle itselleni kirjoittaminen on tärkeä harrastus ja blogi toimii kätevänä päiväkirjana, joten toivottavasti keksin tänne tikusta asiaa edes silloin tällön :)